Édouard Branly

Édouard Eugène Désiré Branly (kirjoitetaan myös Branley) (23. lokakuuta 1844 – 24. maaliskuuta 1940) oli ranskalainen fyysikko. Branly on eräs radion varhaisista kehittäjistä. Hän oli ensimmäinen, joka käytti metallijauhetta ilmaisemaan sähkömagneettista kenttää.

Édouard Branly

Branly syntyi Amiensissa, Ranskassa. Hän kävi St Quentinin koulua ja aloitti matematiikan opinnot Napoleonkoulussa (nykyinen Henry IV:n yliopisto). Valmistuttuaan luokkansa priimuksena 1868 hänelle tarjottiin paikkaa Bourgesin yliopistosta. Bourgesissa ei kuitenkaan ollut riittävästi mahdollisuuksia tutkimustyölle, joten Branly siirtyi Pariisiin. 5. helmikuuta 1874 hänestä tuli La Sorbonnen laboratorion johtaja. Puolitoista vuotta myöhemmin Branly kutsuttiin Pariisin katolisen yliopiston fysiikan laitoksen professoriksi.

Ura

Branly tutki sähkön ominaisuuksia paitsi teoreettisesti, myös rakentamalla kojeita. Langattoman viestinnän alkukehityksessä oli vaikeutena fysikaalisten teorioiden, laitteiden kehittämisen ja kaupallisten sovellusten välinen kuilu. Branly muodosti yhteyden monimutkaisten matemaattisten kaavojen, keksintöjen ja tulosten levittämisen välillä. Radion kehitykselle Branlyn suurin saavutus oli metallijauheen sähkönjohtavuudesta tehty havainto, jossa jauheen vastus muuttuu pieneksi sen joutuessaan sähkökenttään. 1890 Branly rakensi havainnon perusteella laitteen, joka myöhemmin sai nimen kohereeri. Kohereeria käytettiin radion tutkimuksessa seuraavat 15 vuotta, kunnes elektroniputki syrjäytti sen. Branly kehitti kohereeria monien muiden tutkijoiden ohella vielä 1900-luvulla.

Sähkömagneettisen säteilyn tutkimisen lisäksi Branly tutki sähköterapiaa. Hän etsi yhteyksiä lääketieteen ja fysiikan välillä ja esitti malleja ihmisen hermojen rakenteesta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Édouard Branly Wikimedia Commonsissa