EU-notifikaatio tarkoittaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia saattamaan direktiivit voimaan kansallisessa oikeusjärjestyksessään ja ilmoittamaan täytäntöönpanosta komissiolle. Tämä täytäntöönpanoilmoitus on notifikaatio.[1]

Notifikaatio-termiä on käytetty sote-uudistuksen yhteydessä erityisesti sen käsittelyn viime metreillä, jolloin vaihtoehdoksi on esitetty kevyempää menettelyä, oikeusvarmuusilmoitusta, joka kuitenkaan ei eurooppaoikeuden professori Juha Raition mukaan ole vaihtoehto. Raition mukaan oikeusvarmuusilmoitus tulisi tehdä lainsäädäntöhankkeen alkuvaiheessa, tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa, ei sen lopussa. Se on myöskin osa notifiointiprosessia eikä sen korvaava menettelytapa.[2]

Se on menettely, jolla varmistetaan, että lainsäädäntö on yhteneväinen Euroopan unionin säädösten kanssa. Se tapahtuu siten, että Euroopan unionin komissio, mahdollisesti myös EU-tuomioistuin, arvioi sote-järjestelmän valtiontukielementit, ennen kuin lait voivat tulla voimaan, mikä voi viedä vuosia.[3][4]

Ellei sote-valmistelussa saada oikeusvarmuutta, on vaara, että se uhkaa perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvollisuutta huolehtia, että kansalaiset saavat riittävät sotepalvelut.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Sanasto, (Arkistoitu – Internet Archive) Valtioneuvosto, viitattu 26.2.2019
  2. Ville Miettinen, Eurooppaoikeuden professori Raitio: Oikeusvarmuusilmoitus sotesta on jo myöhässä, Kuntalehti 24.2.2019, viitattu 26.2.2019
  3. a b Ville Miettinen, Analyysi: Valinnanvapauden EU-notifiointi hiertää hallituksen kengässä aina vaan, Kuntalehti 24.2.2019
  4. Terhi Toivonen, Sote-johtaja Nerg: Valinnanvapauslakien EU-kelpoisuus voidaan ehkä hoitaa kevyemmällä tavalla, Yle.fi, uutiset 23.2.2019, viitattu 26.2.2019