Dyyni (kirjasarja)
Dyyni on Frank Herbertin kirjoittama tieteisromaanien sarja. Sen ensimmäinen osa Dyyni (engl. Dune) julkaistiin vuonna 1965, ja Herbert itse kirjoitti sille viisi jatko-osaa. Herbertin kuoleman jälkeen hänen poikansa Brian Herbert on jatkanut sarjaa yhdessä Kevin J. Andersonin kanssa.
Ensimmäisen romaanin tapahtumat sijoittuvat galaktiseen imperiumiin noin 23 000 vuoden päähän, ja koko romaanisarjan tapahtumat kattavat kaiken kaikkiaan noin 30 000 vuotta (noin 15 000 vuotta ennen Dyynin tapahtumia ja saman verran sen jälkeen).[1] Galaktinen imperiumi käsittää koko tunnetun maailmankaikkeuden.
Kirjasarja on saanut nimensä aavikkoplaneetta Arrakisilta, jota kutsutaan myös Dyyniksi. Arrakis on useimpien Dyyni-romaanien keskeinen tapahtumapaikka.
Dyynin maailma
muokkaaYhteiskunta
muokkaaDyynin yhteiskunta on feodalistinen.[2] Sen huipulla on keisari, jonka vasalleina yksittäiset aatelissuvut (”huoneet”, engl. Houses) hallitsevat osia valtakunnasta. Poliittista ja taloudellista valtaa käyttää myös Maaneuvosto, joka koostuu tärkeimpien sukujen edustajista. Muita merkittäviä vaikuttajia ovat monopoliasemassa olevat CHOAM (tähtienvälinen kaupankäynti) ja Avaruuskilta (avaruusmatkailu). Merkittävä vallankäyttäjä on myös Bene Gesserit -sisarkunta, joka tavallisesti toimii kulissien takana ja yrittää manipuloida tapahtumia omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Feodaalinen yhteiskuntarakenne on ollut käytössä koko Corrinojen hallituskauden ajan (noin 10 000 vuotta), eivätkä sen periaatteet muutu, kun Atreidesit nousevat hallitsijoiksi. Suurin ero on, että Atreidesit ovat sanan täydessä merkityksessä absoluuttisia itsevaltiaita, koska he säätelevät "rohdon" (engl. Spice) jakelua.
Corrinojen aikana sotilaallista mahtia edustivat keisarin komentamat sardaukar-joukot, jotka olivat pelättyjä koko imperiumissa. Atreidesien noustua valtaan sardaukarit lakkautettiin, mutta Atreideseilla oli käytössään yhtä tehokkaita sotilaita: aluksi Arrakisin fremenit ja myöhemmin ”kalapuhujat” (engl. fish speakers).
Dyynin yhteiskunnan teknologia on alhaisella tasolla, sillä Butlerin jihadin seurauksena kaikki ”ajattelevat koneet” (= tietokoneet) on kielletty.[2] Koneet ovat sallittuja, kunhan ne vain eivät jäljittele ihmismieltä. Tämä tilanne säilyy koko romaanisarjan ajan lukuun ottamatta Legends of Dune -trilogiaa, jossa kerrotaan, miten tämä kielto ylipäätään syntyi.
Dyynin koko maailma perustuu melanssi-rohtoon, joka on tunnetun maailmankaikkeuden arvokkain aine. Se pidentää elinikää, parantaa sairauksia ja joillain yksilöillä myös laajentaa henkisiä kykyjä. Ilman rohtoa nopea tähtienvälinen matkailu ei ylipäätään olisi edes mahdollista tai matkat planeettojen välillä kestäisivät kuukausia – tosiasiallisesti koko imperiumi romahtaisi, koska yhteyksiä ei voitaisi ylläpitää. Rohtoa löytyy vain Arrakis-planeetalta. Dyynissä Paul Atreides sanookin, että se joka hallitsee rohtoa, hallitsee koko maailmankaikkeutta. Kun Paul on ottanut haltuunsa Arrakisin, hän hallitsee samalla koko maailmankaikkeutta.
Planeetat
muokkaaArrakis
muokkaaKoko Arrakis-planeettaa (Dyyni) peittää hiekka-aavikko. Hiekkaerämaan syvyyksissä elävät valtavat hiekkamadot synnyttävät kallisarvoista "rohtoa" (engl. Spice), jota kaikki tavoittelevat. Rohto on addiktoiva, mutta euforisen olon tuottava hallusinogeeni, joka myös jatkuvasti nautittuna pidentää ikää sekä antaa käyttäjälle kykyjä nähdä tulevaisuuteen. Rohdon avulla Killan navigaattorit osaavat ohjata avaruusaluksia mielensä avulla vaarallisten alueiden läpi. Rohto hallitsee Keisarikuntaa. Joka hallitsee Dyyniä, kontrolloi rohtoa.
Teokset
muokkaaAlkuperäisen sarjan romaanit
muokkaaFrank Herbert ehti kirjoittaa kuusi romaania Dyynistä:
- Dune (1965, suom. Dyyni, kolmena niteenä 1982–1983)
- Dune Messiah (1969, suom. Dyynin Messias, 1987)
- Children of Dune (1976, suom. Dyynin lapset, 2023)
- God Emperor of Dune (1981)
- Heretics of Dune (1984)
- Chapterhouse Dune (1985)
Brian Herbert ja Kevin J. Anderson jatkoivat Frank Herbertin aloittamaa tarinaa romaaneilla:
- Hunters of Dune (2006)
- Sandworms of Dune (2007)
Ne perustuvat Frank Herbertin suunnitteleman 7. romaanin muistiinpanoihin, jotka löytyivät 11 vuotta Herbertin kuoleman jälkeen. Herbertin ja Andersonin mukaan Sandworms of Dune olisi ajallisesti viimeinen Dyyni-romaani.[3]
Täydentävät romaanit
muokkaaBrian Herbert ja Kevin J. Anderson ovat lisäksi kirjoittaneet romaaneja, jotka täydentävät alkuperäisen sarjan tapahtumia tai käsitteitä.
Heidän ensimmäinen trilogiansa oli Prelude to Dune (”Dyynin alkusoitto”), joka käsitteli tapahtumia juuri ennen Frank Herbertin Dyyniä:
- Dune: House Atreides (1999)
- Dune: House Harkonnen (2000)
- Dune: House Corrino (2001)
Toinen trilogia Legends of Dune (”Dyynin legendat”) sijoittuu aikaan noin 10 000 vuotta ennen Dyyniä ja kertoo ihmisten kapinasta ajattelevia koneita vastaan (”Butlerin jihad”):
- Dune: The Butlerian Jihad (2002)
- Dune: The Machine Crusade (2003)
- Dune: The Battle of Corrino (2004)
Kolmas romaanikokonaisuus on nimeltään Heroes of Dune (”Dyynin sankarit”) ja se käsittelee Herbertin alkuperäisten romaanien väliin jääviä ajanjaksoja. Vuoteen 2009 mennessä näistä on ilmestynyt kaksi osaa:
- Paul of Dune (2008)
- Winds of Dune (2009)
Suunnitteilla on vielä kaksi osaa The Throne of Dune ja Leto of Dune.[4]lähde tarkemmin?
Neljännessä romaanitrilogiassa Great Schools of Dune kerrotaan suurten koulujen muodostamisesta: Bene Gesserit, Mentaatit, Suk-lääkärit, Avaruuskilta ja Killan navigaattoreiden koulut.[5]
- The Sisterhood of Dune (2012).[5]
Romaanien juoni
muokkaaDyyni
muokkaaEnsimmäisen kirjan alussa Caladanissa asuva Atreidesin suku on juuri saanut hallintaansa Arrakis-planeetan "rohto" (engl. Spice) varoineen, joita muut aatelissuvut haluaisivat myös kontrolloida. Hiekka-aavikon peittämän Arrakis-planeetan hallitsijaksi määrätty Atreidesin herttua Leto Atreides sekä hänen poikansa Paul joutuvat Harkonnenien suvun vallankaappausyrityksen kohteeksi. Kukaan suvuista ei yksin kuitenkaan kykene toteuttamaan vallankaappausaietta, joten Harkonnenit liittoutuvat imperiumia hallitsevan Corrinon aatelissuvun kanssa, jonka Harkonnenit kuitenkin pettävät myöhemmin. Hallitsija Leto joutuu salamurhajuonen uhriksi ja tekee itsemurhan puremalla rikki syanidihampaan, jonka on asentanut hänen kavaltajansa, suvun lääkäri Yueh. Leton poika Paul sekä tämän äiti, Leton jalkavaimo Jessica pakenevat erämaahan, jossa heidän uskotaan kuolleen. Harkonnenien suku palaa valtaan Arrakiksella.
Paul ja Jessica Atreides selviytyvät erämaassa planeetan alkuperäiskansan, salaperäisten fremenien avulla, joilla on jatkuvasta rohdon nauttimisesta johtuvat siniset silmänvalkuaiset. Fremenit ovat uskonnollisia ja odottavat ennustetun messiaan tulemista. Messiaasta on tuleva heidän hallitsijansa, joka vapauttaa heidät vuosituhansien mittaisesta riistosta. Uutta messiasta kutsutaan nimellä Muad’Dib. Legendat messiaasta ovat itse asiassa Bene Gesserit -sisarkunnan viljelemää propagandaa. Järjestön kouluttama Jessica pystyy koulutuksensa ansiosta käyttämään taruja hyväkseen, ja voittaa fremenien luottamuksen ja pelastaa itsensä sekä poikansa.
Epäluuloinen alkuperäisasukas haastaa Paulin kaksintaisteluun. Taisteluparinsa surmattuaan Paul saa fremenien perinteiden mukaan huolehdittavakseen miehen vaimon Harahin sekä tämän lapset. Äiti ja poika onnistuvat vakuuttamaan fremenien johtajan Stilgarin. Paul alkaa nauttia rohtoa, millä on hyvin kauaskantoiset seuraukset. Rohdon nauttimisen myötä Paul muuttuu, ja hänestä tulee fremenien tarinoiden messias Muad’Dib. Hän rakastuu Chani-nimiseen fremeninaiseen ja saa tämän kanssa pojan.
Dyynin Messias
muokkaaViimein Paul Muad’Dib, fremenien messias, kokoaa sotajoukkonsa johtaen heidät hyökkäykseen Harkonnenien vallassa olevaa palatsia vastaan. Paul Muab’Dib voittaa taistelun ja syöksee Harkonnenit vallasta. Hän avioituu poliittisista syistä keisarillisen prinsessa Irulanin kanssa. Chani jää Paulin jalkavaimoksi – samoin kuin Paulin äiti Jessica oli herttua Leton jalkavaimo.
Kirjan lopussa Paul menee yksin erämaahan kuolemaan huomattuaan, ettei Muad’Dib johtaisikaan uskollisia fremeneita vapauteen. Hän tuntee pettäneensä alkuperäiskansan ja ansainneensa kuoleman.
Children of Dune
muokkaaPaul Atreidesin kaksi lasta Leto ja Ghamina ovat saaneet Paulilta perinnökseen voimia, jotka myllertävät valtaapitävän Atreidesin sukua. Ghamina on fremeniäitinsä Chanin kaltainen niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Leto on taas Paulin kaltainen, joka tuntee että hänen elämällään on jokin tärkeä tarkoitus.
Prinsessa Alia Atreides on Paulin nuorempi sisko, joka janoaa valtaa Atreidesin aatelissuvussa. Alialla ei ole samantasoisia henkisiä voimia kuten Letolla tai Ghaminalla ja hän on siksi katkera. Alia tuntee muuttuvansa enemmän äitinsä Jessican kaltaiseksi noidaksi kuin ihmiseksi. Hän tuntee kahden voiman taistelevan sisällään, eikä pelkää kun pahempi voimista saa hänestä yliotetta. Juuri tämä voima haluaisi tappaa Leton sisaren Ghaminan. Fremenit kutsuvat Prinsessa Aliaa CoanTeeniksi: ”The female death spirit that walks without feet” (naispuolinen kuoleman henki, joka kulkee ilman jalkoja).
Bene Gesseritin sisarkuntaa kutsutaan noidiksi. Fremenit kutsuvat lady Jessicaa CoanTeeniksi: ”The female death spirit that walks without feet” (naispuolinen kuoleman henki, joka kulkee ilman jalkoja).
Leto tekee päätöksen ja pakenee erämaahan, jossa hän saa rohdon myötä lisää yliluonnollisia voimia. Samalla hänen ihonsa alkaa muuttua, kun pikkuluojiksi kutsutut isojen hiekkamatojen toukat peittävät hänen ihonsa. Leto muistaa jostain kuulemansa sanat: ”Ihoni ei ole minun ihoni”. Leto ja pikkuluojat alkavat elää symbioosissa.
Kaduilla liikkuvan verhoutuneen henkilön arvellaan olevan kuollut Muad'Dib Paul Atreides. Lopulta kaiken jälkeen katkera Paul kohtaa poikansa, joka on juuri sellainen sankari, jollaiseksi hänen itsensä piti tulla.
God-Emperor of Dune
muokkaaLeto, josta on kasvanut jättiläismäinen jo tuhansia vuosia elänyt jumalkeisari, asuu Arrakis-planeetalla. Hänelle tuodaan Duncan Idaho -ghola (eli klooni), koska Leto on tuhonnut (ties kuinka monennen) aikaisemman kloonin.
Populaarikulttuuri
muokkaaYhtye Iron Maiden on myös tehnyt kappaleen ”To Tame A Land”, joka perustuu Dyyni-romaaneihin.
Romaanien suomennokset
muokkaaRomaanisarjasta on suomennettu kolme ensimmäistä osaa. Alun perin kolmena osana julkaistu Dyyni julkaistiin yhtenä niteenä 2021.
- Dyyni. Ensimmäinen osa: Dyyni. ((Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja) Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11376-X
- Dyyni. Toinen osa: Muad’Dib. ((Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja) Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11575-4
- Dyyni. Kolmas osa: Profeetta. ((Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja) Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11994-6
- Dyynin Messias. ((Dune Messiah, 1969.) Suomentanut Hilkka Pekkanen) Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14536-X
- Dyynin lapset. ((Children of Dune, 1976.) Suomentanut Natasha Vilokkinen) Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-49968-9
Sovitukset
muokkaa- Dyyni – David Lynchin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva vuodelta 1984
- Frank Herbert's Dune – kolmiosainen televisiosarja vuodelta 2000
- Frank Herbert's Children of Dune – kolmiosainen televisiosarja vuodelta 2003
- Dyyni – Denis Villeneuven ohjaama elokuva vuodelta 2021
- Dyyni: Osa kaksi – Denis Villeneuven elokuva vuodelta 2024
Lähteet
muokkaa- Been There and Dune It UGO.com. 30.8.2007. Arkistoitu 28.3.2008. (englanniksi)
- DiTommaso, Lorenzo: History and Historical Effect in Frank Herbert's Dune Science Fiction Studies. Marraskuu 1992. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
- Dune Novels Timeline dunenovels.com. Arkistoitu 2.8.2008. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
- Harris, James Wallace: The Classics of Science Fiction classics.jameswallaceharris.com. Viitattu 24.08.2009. (englanniksi)
- Hinkkanen, Juhani (toim.): Science fiction. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1990.
- Larsen, Peter: ”Dune” Saga Continues The Orange County Register. 17.8.2007. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
- Novels – The Official Dune Website dunenovels.com. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Dune Novels Timeline
- ↑ a b DiTommaso
- ↑ Larsen 2007
- ↑ Novels – Official Site
- ↑ a b Anderson, Kevin J.: Brainstorming THE SISTERHOOD OF DUNE July 15, 2010. DuneNovels.com. Arkistoitu toukokuu 18, 2011. Viitattu August 22, 2010.
Aiheesta muualla
muokkaa- Hari Kunzru: Dune, 50 years on: how a science fiction novel changed the world. The Guardian 3.7.2015. (englanniksi)