Hengenahdistus
Hengenahdistus, joka tunnetaan myös nimellä dyspnea, on tunnetila, jossa ihminen tuntee kuin ei voisi hengittää tarpeeksi hyvin. American Thoracic Society määrittelee sen ”epämukavan hengittämisen subjektiivisena kokemisena, joka koostuu laadultansa eroavista tuntemuksista, jotka vaihtelevat voimakkuudeltaan”, ja suosittelee arvioimaan hengenahdistusta kyseenalaistamalla näiden erillisten tuntemuksien intensiteettiä sekä sen taakkaa tai vaikutusta päivittäisten aktiviteettien suorittamiseen. Selviin tuntemuksiin kuuluvat vaivalloinen olo, puristava tunne rinnassa sekä tunne, ettei saisi tarpeeksi happea.[1]
Hengenahdistus on normaali oire raskaan rasituksen seurauksena mutta muuttuu patologiseksi, jos sitä tapahtuu odottamattomissa tilanteissa.[2] 85 % tapauksista se johtuu astmasta, keuhkokuumesta, sydämen iskemiasta, interstitiaalisesta keuhkosairaudesta, sydämen vajaatoiminnasta, keuhkoahtautumataudista tai psykogeenisistä syitä[2][3], kuten paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta.[4] Hoito riippuu tyypillisesti siitä, mikä on perimmäinen syy hengenahdistuksen kokemiseen.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Donald A. Mahler; Denis E. O'Donnell (20 January 2014). Dyspnea: Mechanisms, Measurement, and Management, Third Edition . CRC Press. p. 3. ISBN 978-1-4822-0869-6
- ↑ a b Shiber JR, Santana J (May 2006). "Dyspnea". Med. Clin. North Am. 90 (3): 453–79. doi:10.1016/j.mcna.2005.11.006 . PMID 16473100
- ↑ Schrijvers D, van Fraeyenhove F (2010). "Emergencies in palliative care". Cancer J. 16 (5): 514–20. doi:10.1097/PPO.0b013e3181f28a8d . PMID 20890149
- ↑ Mukerji, Vaskar (1990). "11". Dyspnea, Orthopnea, and Paroxysmal Nocturnal Dyspnea . Butterworth Publishers. Retrieved 15 August 2014. In addition, dyspnea may occur in febrile and hypoxic states and in association with some psychiatric conditions such as anxiety and panic disorder.
- ↑ Zuberi, T.; et al. (2009). "Acute breathlessness in adults" . InnovAiT. 2 (5): 307–15. doi:10.1093/innovait/inp055