Du-reformen
Du-reformen [ˈdʉ̂ːrɛˌfɔrmɛn] (suom. sinä-uudistus) oli 1960-luvun loppupuolella Ruotsissa tapahtunut kulttuurinen ja kielellinen uudistus ja muutos, jossa alettiin suosia yksikön toisen persoonan pronominia du (’sinä’) yleisenä puhuttelusanana.[1][2] Du korvasi entisen monimutkaisen puhuttelujärjestelmän, jossa ihmiset viittasivat toisiinsa enimmäkseen käyttämällä kolmatta persoonaa sitä edeltävän sanan herr, fru tai fröken kanssa tai ilman tätä. Ruotsissa varsinainen teitittely väistyi jo 1800-luvulla kolmannen persoonan ja tittelin käytön tieltä, eikä teitittelyyn enää koskaan sen jälkeen palattu, vaan puhuttelussa siirryttiin lopulta jokseenkin täydelliseen sinutteluun.
Ennen uudistusta pidettiin epäkohteliaana puhutella muita mainitsematta titteliä. Epämuodollista ilmausta du oli käytetty lähinnä lasten, sisarusten, läheisten ystävien ja mahdollisesti serkkujen, mutta ei yleensä vanhimpien sukulaistenkaan puhuttelemiseen.
Murrekäyttöä lukuun ottamatta monikon toisen persoonan pronominia Ni (’Te’) on nykyään jo pitkään pidetty halventavana, kun sitä käytetään yksittäisen ihmisen puhutteluun. Suomenruotsissa on tapahtunut samansuuntainen kehitys, mutta teitittely on kadonnut suomenruotsista hitaammin eikä niin kattavasti kuin riikinruotsista.[3] Tämä voi johtua jonkin verran konservatiivisemman suomen kielen vaikutuksesta. Erityisesti monikon toisen persoonan (Ni) käyttöä tuntematonta puhuteltaessa ei suomenruotsissa pidetä halventavana, vaan päin vastoin kunnioittavana tai ainakin neutraalina.
Ruotsissa reformin näkyvin puolustaja oli Bror Rexed, maan terveysviraston pääjohtaja, joka ilmoitti virkaan astuessaan, että alkaisi käyttää sinuttelua teitittelyn ja titteleiden sijaan. Rexed ei laittanut reformia alulle, mutta popularisoi sitä merkittävästi.[2] Ruotsissa palvelualoilla teitittely on otettu uudelleen käyttöön joiltain osin. Lisäksi kuningasperhettä teititellään edelleen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Du-reformen som blev en jag-revolution Språktidningen. 10.10.2007. Viitattu 5.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ a b Här är Sveriges 100 största språkhändelser Språktidningen. 1.11.2020. Viitattu 5.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Niandet är artigt eller nedlåtande – olika servicesvenska i Sverige och Finland Svenska YLE. 8.11.2018. Viitattu 5.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Du-reformen förenklade för alla – niande kan kränka i Sverige Hufvudstadsbladet. 4.10.2018. Viitattu 5.12.2022. (ruotsiksi)
