Dos Erresin verilöyly

Dos Erresin verilöyly oli Guatemalan sisällissodan aikana joulukuussa 1982 tapahtunut joukkomurha Las Dos Erresin kylässä Peténin departementissa. Sananmukaisesti kylän nimi tarkoittaa "Kahta Ärrää", mikä viittaa maa-alueen alkuperäisiin omistajiin Ruanon veljeksiin.[1]

Kenraali Efraín Ríos Monttin presidenttikauden aikana Dos Erresin kylässä surmattiin yli 200 ihmistä mukaan lukien naisia, lapsia ja vanhuksia 6. joulukuuta 1982. Verilöylyn toteuttivat Guatemalan armeijan Kaibiles-eliittisotilasyksikkö osana hallituksen poltetun maan taktiikkaa, jonka myötä 200 000 alkuperäistä intiaani- ja maya-väestöön kuuluvaa ihmistä kuoli.[2]

Verilöyly muokkaa

Lokakuussa 1982 sissit väijyttivät armeijan saattueen lähellä Palestinaa Dos Erresin ympäristössä surmaten 21 sotilasta ja saaden haltuunsa 19 kivääriä. Guatemalan armeijan Kaibiles-eliittijoukkojen 58 kommandosotilasta lennätettiin alueelle 4. joulukuuta 1982. Seuraavan päivän aikana he saivat käskyt naamioida itsensä sisseiksi, siirtyä Dos Erresiin ja surmata kylän asukkaat, joiden arveltiin olevan sissien tukijoita. Sisseiksi pukeutuneet Kaibiles-sotilaat saapuivat kylään 02:30 aamuyöstä 6. joulukuuta. He pakottivat asukkaat pois taloistaan keräten miehet koulurakennukseen ja naiset ja lapset kylän kahteen kirkkoon. Tämän jälkeen tehdyssä ratsiassa ei löytynyt merkkejä aseista tai sissipropagandasta. Aamukuudelta upseerit päättivät radiolla pyytää uusia käskyjä esimiehiltään. Uudet käskyt määräsivät kommandot "rokottamaan" asukkaat aamiaisen jälkeen.[2]

Aikaisin aamupäivällä sotilaat ottivat lapset erilleen ja aloittivat näiden surmaamisen. Pienimpien lasten kallot lyötiin vasten seiniä ja puita, kun taas vanhemmat lapset surmattiin vasaran iskuilla päähän. Ruumiit heitettiin kaivoon. Seuraavaksi kommandot kuulustelivat yksitellen miehiä ja naisia, minkä jälkeen heidät ammuttiin tai surmattiin päähän kohdistuneilla vasaran iskuilla. Heidänkin ruumiinsa heitettiin kaivoon. Naiset ja tytöt raiskattiin. Raskaana olevien naisten vatsoista revittiin sikiöt irti. Verilöyly jatkui 7. joulukuuta asti. Sotilaat alkoivat tehdä lähtöä joulukuun 8. päivän aamuna, jolloin 15 henkilöä mukaan lukien lapsia saapui kylään. Koska kaivo oli jo täynnä, ottivat he kylään saapuneet mukaansa puolen tunnin matkan päähän ja ampuivat nämä kahta lukuun ottamatta. Ylläpitääkseen käsitystä siitä, että he olivat sissiosasto, he pitivät kahta teinityttöä vankeinaan kahden päivän ajan raiskaten heitä toistuvasti. Kun tyttöjä ei enää tarvittu, heidät kuristettiin hengiltä.[2]

Vuonna 1994 verilöyly tuli tutkinnan alaiseksi Guatemalassa ja vastuulliset päätettiin asettaa oikeuden eteen. Asian käsittely vaikutti kuitenkin jämähtäneen oikeusjärjestelmän rattaisiin, eikä se näyttänyt etenevän.[3]

Guatemalan presidentti Alfonso Portillo myönsi hallituksen vastuun verilöylystä vuonna 2000. Hän tunnusti 226 ihmisen kuolleen hallituksen joukkojen käsissä pyytäen nöyrästi anteeksi Guatemalan valtion puolesta sekä lahjoittaen uhrien omaisjärjestöille 1,82 miljoonan Yhdysvaltain dollarin šekin.[3][4]

Vuonna 2009 Yleisamerikkalainen ihmisoikeustuomioistuin (IACHR) totesi, ettei vuoden 1996 armahduslaki koskenut kaikkein vakavimpiä sisällissodan aikana tehtyjä rikoksia.[5] Tämä johti tutkimuksiin Yhdysvalloissa joukkosurmasta epäiltyjä kohtaan.[5] Yhdysvaltain kansalaista ja entistä Kaibiles-eliittisotilasta Gilberto Jordania syytettiin osallisuudesta verilöylyyn, ja maahanmuuttovirasto pidätti miehen Floridassa toukokuussa 2010.[6]

25. heinäkuuta 2011 alkoi oikeudenkäynti neljää entistä Kaibiles-eliittijoukkojen sotilasta vastaan syytettynä osallisuudesta joukkomurhaan.[4] Oikeus katsoi 2. elokuuta 2011 sotamiehet Manuel Popin, Reyes Collin Gualipin, Daniel Martínez Hernándezin ja luutnantti Carlos Caríasin syyllisiksi verilöylyyn.[7] Kukin heistä sai 6060 vuoden vankeustuomion murhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.[8]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa