Dorothea Tanning (25. elokuuta 1910 Galesburg, Illinois, Yhdysvallat31. tammikuuta 2012 New York, Yhdysvallat)[1] oli yhdysvaltalainen taidemaalari.

Tanning oli alkuun kuvittaja mutta Museum of Modern Artin näyttely vuosina 1936–1937 käänsi hänen taiteensa suunnan, ja hän hakeutui Yhdysvaltoihin sotaa paenneiden surrealistien ja dadaistien pariin.[2] Tanning tutustui saksalaiseen Max Ernstin 1942, ja hänestä tuli neljä vuotta myöhemmin tämän neljäs puoliso. He muuttivat 1957 Ranskaan.[2] Tanningin tunnetuin teos on ironisesti nimetty tummanpuhuva Eine kleine Nachtmusik (1943). Tanningin muita teoksia on omakuva Birthday (1942).

Tanningin alkuperäinen surrealistinen tyyli muuttui kuitenkin vuosien varrella huomattavasti abstraktiin suuntaan. Ernstin kuoleman jälkeen hän palasi 1979 New Yorkiin, jossa alkoi uusi aktiivinen kausi. Hänen teoksistaan on koottu näyttelyitä 2000-luvulla. Elämänsä loppupuolella Tanning keskittyi myös uuteen uraan kirjailijana. Hän kirjoitti kaksi elämäkertaa, romaanin ja kaksi runokokoelmaa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Dorothea Tanning (muistokirjoitus) The Telegraph. 3.2.2012. Viitattu 4.2.2012. (englanniksi)
  2. a b c Valjakka, Timo: Pikkutarkkojen unimaailmojen maalaaja kuului surrealistien sisäpiiriin. Helsingin Sanomat 87.2.2012, s. C 6. Artikkelin verkkoversio (maksullinen).
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.