Dnepr (raketti)

Dnepr on ukrainalainen kantoraketti. Se perustuu neuvostoliittolaiseen mannertenväliseen RS-20K-ohjukseen (josta käytetään toisinaan mediassa venäjän kielen näköistä PC-20-nimitystäkin; ohjuskäytössä raketin koodi oli esimerkiksi R-36M Vojevoda).

Dnepr-kantoraketin laukaisu

Muokattu SS-18-ohjus

Dnepr perustuu SS-18 ohjukseen. SS-18-ohjuksen koelaukaisut alkoivat 23. maaliskuuta 1986. Ohjuksia laukaistiin 36 kappaletta. Kuusi koelaukaisua epäonnistui. Ohjuksen Nato-tunnus oli SS-18 Satan. Tuota ohjusta on sanottu Neuvostoliiton vastineeksi Yhdysvaltain Tähtien sota (Strategic Defense Initiative) -avaruusasehankkeelle. Se voi selittää voimallisen Nato-koodinimen.

Kantoraketti

Ohjusten suunnittelija oli ukrainalainen Južnoje ja valmistaja ukrainalainen Južmaš. Ukrainalainen JSC "Hartron" (aiemmin NPO "Electropribor") suunnitteli uuden ohjausjärjestelmän.

Ohjuksesta kehitettyä Dnepr-1-kantorakettia käytettiin ensi kerran 21. huhtikuuta 1999, jolloin se laukaisi englantilaisen SSTL Company-yhtiön mikrosatelliitin. Kantorakettia markkinoiva Kosmotras International Space Company-yhtiö omistaa 150 SS-18-ohjusta (R-36M2), jotka voidaan muuttaa Dnepr-kantoraketeiksi. Ne piti START-2 -aserajoitussopimuksen mukaan romuttaa vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 1999 kehitti yhtiö Dnepr-M-kantorakettiversion alkuperäisestä Dnepr-1-kantoraketista.

Laukaisut

Dnepr-kantoraketin hyötykuorma-osa (kärki)

Dnepr-kantorakettien laukaisut tehdään yleensä siiloista Baikonurin kosmodromilta Kazakstanissa, vuodesta 2006 myös Dombarovskin laukaisukeskuksesta Etelä-Venäjällä. Satelliittien rata on yleensä 650 km korkea ympyrärata, jonka inklinaatio 65 astetta vastaa Baikonurin leveysastetta.

Dnepr-kantoraketin kaikki laukaisut (Baikonurista ellei toisin mainita):

• 21. huhtikuuta 1999: UоSAT-12 (Surrey Space Technology Limited, Englanti)
• 26. syyskuuta 2000: MegSat-1 (Espanja), MegSat (Italia), UniSat (Italia), SaudiSat-1A ja 1B TiungSat-1 (Malesian avaruusjärjestö)
• 20. joulukuuta 2002: LatinSat-A ja LatinSat-B (Argentiina), UniSat-2 (Italia), SaudiSat-1C (Saudi-Arabia), Rubin-2 (Saksa), TrailBlazer-demonstraattori (malline)
• 29. kesäkuuta 2004: Demeter (Ranska), SaudiCompSAT-1, SaudiCompSAT-2 (Saudi-Arabia), LatinSAT-C, LatinSAT-D (Argentiina), AMSAT-Echo (Yhdysvallat, AMSAT-yhdistys), UniSAT-3 (Italia). Rata: 700 km × 850 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
• 23. elokuuta 2005: JAXA:n OICETS ja INDEX. Rata: 600 km × 500 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
• 12. heinäkuuta 2006: Genesis-1 (Yhdysvallat) laukaistiin 560 km korkealle ympyräradalle, jonka inklinaatio on 65˚. Laukaisu tehtiin Dombarovskista.
• 27. heinäkuuta 2006: Useiden piensatelliittien – Belka (Valko-Venäjä)/ UniSat-4 & PiCPoT (Italia)/ Baumanets (Venäjä/ AeroCube-1, PolySat 1, PolySat 2, ICEcube-1, ICEcube-2, ION, KUTESat, Merope, Rincon 1, Voyager & SACRED (Yhdysvallat)/HAUSAT-1 (Etelä-Korea)/Ncube-1 (Norja)/SEEDS (Japani) – laukaisu epäonnistui. Kazakstan kielsi Dneprien laukaisun Baikonurista perustellen kieltoaan tällä epäonnistuneella laukaisulla.
• 28.6. 2007 Genesis-II-satelliitin laukaisu Dombarovskista oli onnistunut.
• 29.7.2009 Dubaisat-1 laukaisu Baikonurista.
• 8.4.2010 ESAn Cryosat-2 laukaisu Baikonurista.
• 15. kesäkuuta 2010 Ruotsin Prisma sekä Picard ja BPA-1 laukaistiin Jasnistä
• 21. kesäkuuta 2010 Saksan TanDEM-X laukaistiin Baikonurista
• 17.8.2011 laukaistiin lukuisa piensatelliitteja

Ohjuksen luotettavuus oli tuotannon alkuvaiheessa 84 %. Kantoraketin luotettavuus oli vuonna 2006 noin 86 %, joka – vaikkakin on kaukana Delta II:n ja Sojuzin yli 98 %:n luotettevuudesta - on riittävä näin huokealle kantoraketille, jolla laukaistaan pieniä satelliitteja. Esimerkiksi yliopistosatelliittien valmistajille kukin menetys on kuitenkin suuri, koska se voi merkitä jopa 100 % kansallisesta tai ainakin kyseessä olevan tutkimuslaitoksen satelliittiohjelmasta. Vuoteen 2007 mennessä Dnepr-kantoraketin kahdeksasta laukaisusta seitsemän on onnistunut. Vuoden 2006 viimeinen laukaisu epäonnistui, joka merkitsee muun muassa raketin luotettavuuden uutta analyysiä. Vuosien 2007-2011 laukaisut ovat onnistuneita, mikä kertoo lastentautien lopusta.

Teknisiä tietoja

• raketilla voidaan laukaista 4 500 kg hyötykuorma matalalle kiertoradalle (LEO).
• ensimmäisen rakettivaiheen työntövoima on 4 525 000 N.
• raketin massa tankattuna on 211 000 kg. Rungon halkaisija on 3 m. Raketin pituus on 34,3 m.
• rakettimoottori RD-274 käyttää nesteajoainetta (N2O4/UDMH). Päämoottori nesteajoainetta käyttävä RD-0255, ja sen työntövoima on 770 kN.

Katso myös

• Ukrainan avaruusjärjestö

Aiheesta muualla

• Kosmotrasin sivusto, sivustolla muun muassa raketin käyttäjän käsikirja.

Kantoraketit

Nykyiset:	Ariane 6 Atlas V Athena Delta IV Dnepr Electron Falcon 9 9 B4 9 B5 Falcon Heavy GSLV H-IIA Kosmos-3M Pitkä marssi -rakettiperhe Minotaur Pegasus Proton PSLV Rokot Shavit Štil Start-1 UR-100 Space Launch System Strela Sojuz U FG 2 Taurus Tsyklon 3 Volna Vega Zenit
Suunnitteilla:	Angara BFR GSLV III GX H-IIB KSLV New Glenn Taurus II Vulcan
Entiset:	Ariane 1 2 3 4 5 Atlas SM-65 Atlas I II III Black Arrow Delta II III Diamant Energija Europa Falcon 1 Falcon 9 9 v1.0 9 v1.1 9 v1.2 H-II J-I Juno I Lambda Mu (V) Molnija M N1 Poljot R-7 Saturn I IB V INT-21 Scout Sparta Thor Thor-Agena Thor-Burner Thorad-Agena Titan I II III IIIB IV Tsiklon 2 Vanguard Voshod Vostok