Diróksen luolat (kreik. Σπήλαια Διρού, Spílaia Diroú) on joukko luolia Mánin niemimaalla Peloponnesoksella Kreikassa. Ne sijaitsevat Anatolikí Mánin kunnassa noin 1,3 kilometriä pohjoiseen Pýrgos Diroún kylästä.[1][2]

Diróksen luolat
Σπήλαια Διρού
Diróksen Glyfádan luolaa.
Diróksen Glyfádan luolaa.
Sijainti

Diróksen luolat
Koordinaatit 36°38′18″N, 22°22′51″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Pýrgos Diroú, Anatolikí Máni, Lakonia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi luolasto
Aiheesta muualla

Diróksen luolat Commonsissa

Diróksen luolat muodostavat laajan tippukiviluolaston, jonka suurimmat luolat ovat nimeltään Glyfáda (Γλυφάδα, suomeksi ”Murtovetinen”, myös Vlycháda), Katafýgio (Καταφύγιο, ”Turvapaikka”) ja Alepótrypa (Αλεπότρυπα, ”Ketunkolo”). Glyfádan luolan koko on noin 16 700 neliömetriä ja koko luolaston toistaiseksi tunnettu yhteispituus noin 6,5 kilometriä. Luolastossa on maanalainen joki, jonka pituus on noin 1,6 kilometriä, sekä järviä. Joihinkin luoliin pääsee vain mereltä. Luolissa on lukuisia lukuisia stalagtiittejä ja stalagmiitteja.[3][4]

Alepótrypan luolassa on ollut asutusta neoliittisella kaudella noin 6000–3000 eaa. Luolaa on käytetty myös hautaukseen sekä kulttipaikkana, ja se muodostaa yhden laajimmista tunnetuista neoliittisen ajan hautapaikoista. Luita on tunnistettu ainakin 170 yksittäisestä henkilöstä. Harvinaisiin löytöihin kuuluvat haudat, joissa on kaksi ihmistä, kuten sylikkäin olevat mies ja nainen. Hautalöydöt ulottuvat mykeneläiselle kaudelle asti, jolta ajalta luolasta on löydetty luuarkku. Se on todennäköisesti haudattu alun perin muualle ja siirretty myöhemmin luolalle, jota on mahdollisesti edelleen pidetty pyhänä paikkana. Erään teorian mukaan luolan maine olisi vaikuttanut siihen, että Mánin niemen kärki Taínaron eli Tainaronin niemi yhdistettiin antiikin aikana Haadeen sisäänkäyntiin.[5]

Ainakin osa luolista romahti maanjäristyksessä noin 3000 eaa. Luolia on tutkittu vuodesta 1949 ja Alepótrypaa sen löytämisestä vuonna 1958 lähtien. Arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1970 arkeologi Geórgios Papathanasópouloksen johdolla.[1][5]

Glyfádan luolan sisään tehdään turistikierroksia osin jalkaisin ja osin veneillä. Kierros kestää noin 40 minuuttia.[1] Alepótrypa ei ole ainakaan toistaiseksi avoinna yleisölle arkeologisten tutkimusten vuoksi.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Diros Caves Visit Greece. Arkistoitu 1.1.2017. Viitattu 20.2.2017.
  2. Diros Caves Peloponnese. Viitattu 20.2.2017.
  3. Σπήλαια Διρού dimosoitilou.gr. Viitattu 20.2.2017.
  4. Diros Caves Inside Mani. Viitattu 20.2.2017.
  5. a b Romeo, Nick: Embracing Stone Age Couple Found in Greek Cave 20.2.2015. National Geographic. Viitattu 20.2.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa