De Telegraaf
De Telegraaf on Alankomaiden suurin aamulehti. Sanomalehden levikki on noin 800 000, ja sillä arvioidaan olevan 2,4 miljoonaa lukijaa.[1] Lehden toimitus sijaitsee Amsterdamissa.
| De Telegraaf | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | Telegraaf Media Groep |
| Levikki | 800 000 (2007) |
| Perustettu | 1893 |
| Kotikunta | Amsterdam |
| Kotimaa | Alankomaat |
| Sivukoko | broadsheet |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kieli | hollanti |
| Aiheesta muualla | |
| www.telegraaf.nl | |
De Telegraafin omistaa Telegraaf Media Groep, joka julkaisee myös päivittäistä ilmaislehteä nimeltä Sp!ts.
Toimituksellinen sisältö muokkaa
De Telegraaf sisältää paljon sensaatiohakuisia ja urheiluun liittyviä artikkeleita ja yhden tai useamman sivun, jonka sisällön toimittaa juorulehti Privé. Talousuutisia käsittelevät osuudet ovat kuitenkin sävyltään vakavampia. Lehti pyrkii tavoittamaan laajan lukijakunnan yleensä populistisella tyylillään ja vetoamaan mainostajien havittelemiin erityisryhmiin. Ennen Pim Fortuynin kuolemaa lehti kannatti usein pääkirjoituksissaan hänen poliittisia näkemyksiään.
Historia muokkaa
De Telegraafin perusti Henry Tindal, joka aloitti samaan aikaan toisen lehden, De Courantin, julkaisemisen. Ensimmäinen De Telegraafin numero ilmestyi 1. tammikuuta 1893. Tindalin tammikuussa 1902 tapahtuneen kuoleman jälkeen kirjanpainaja Hak Holdert otti lehdet hallintaansa rahoittajien tuella 12. syyskuuta 1902. Erityisesti De Courantin kannalta tämä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä sen myötä Holdert kykeni kaappaamaan ja lakkauttamaan sanomalehden toisensa jälkeen vuosina 1903–1923.
Holdert aloitti uusien painotilojen rakennuttamisen Amsterdamin Nieuwezijds Voorburgwaliin 1926. Rakennus saatiin valmiiksi 1930. Eräässä vaiheessa kesäkuussa 1966 vihaiset rakennustyöläiset ja Provo-liikkeen jäsenet piirittivät sen, kun lehti oli vilpillisesti tiedottanut, että eräs työvoimakiistan uhri ei ollut joutunut poliisin vaan työkaverin surmaamaksi. Vuonna 1974 De Telegraaf muutti nykyiseen sijaintipaikkaansa Basiswegissä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Alankomaiden pysyessä virallisesti puolueettomana aiheuttivat Holdertin sympatiat Ranskaa kohtaan ja hänen Britanniaa puoltava kantansa sen, että De Telegraafista tuli kiistan keskipiste. Toisen maailmansodan aikana Telegraaf-yhtiöt puolestaan julkaisivat Saksaa tukevia lehtiä, minkä seurauksena niille asetettiin sodan jälkeen 30 vuoden julkaisukielto. Kielto kuitenkin kumottiin 1949, ja De Telegraaf elpyi ja siitä tuli Alankomaiden suurin sanomalehti.
Vuonna 1983, Telegraafin levikki oli n. 67100.[2]
De Courant/Nieuws van de Dag -lehti lakkautettiin 1998. De Telegraaf alkoi ilmestyä myös sunnuntaisin 21. maaliskuuta 2004.
Lähteet muokkaa
- ↑ Hollannin valtalehti valitsi Enterprise-ilmoitusjärjestelmän Atex. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 25.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Facta 2001 s. 443
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta De Telegraaf Wikimedia Commonsissa
