Dagestanskaja pravda
Dagestanskaja pravda (Дагестанская правда, ”Dagestanin totuus”) on Venäjällä Dagestanin tasavallan pääkaupungissa Mahatškalassa ilmestyvä venäjänkielinen sanomalehti.
Dagestanskaja pravda pitää edeltäjänään vuonna 1918 kolmen numeron verran ilmestynyttä sotilaallisen vallankumouskomitean lehteä Dagestanski truženik (”Dagestanin työläinen”). Ullubi Buinakskin perustama lehti lakkasi bolševikkien jouduttua vetäytymään Dagestanista.[1]
Vuonna 1920 perustettiin VKP(b):n Dagestanin aluebyroon ja vallankumouskomitean äänenkannattajana toiminut Sovetski Dagestan (”Neuvosto-Dagestan”). Se siirtyi vuonna 1922 Temir-Han-Šurasta Mahatškalaan, jossa siihen yhdistettin paikallinen Proletari (”Proletaari”) -lehti. VKP(b):n aluekomitean ja tasavallan toimeenpanevan keskuskomitean äänenkannattajana toimineelle lehdelle annettiin samalla nimi Krasnyi Dagestan (”Punainen Dagestan”). Nykyisen nimensä lehti sai vuoden 1932 alussa.[1][2]
Dagestanskaja pravda oli neuvostoajan loppupuolella NKP:n aluekomitean sekä Dagestanin korkeimman neuvoston ja ministerineuvoston äänenkannattaja[3]. Se oli tasavallan tärkein sanomalehti, jonka rinnalla ilmestyivät muun muassa avaarinkielinen Baarab bairah, darginkielinen Lenina bairah, lezginkielinen Kommunist ja kumykinkielinen Lenin jolu. Kuudesti viikossa ilmestyneen lehden painosmäärä oli 85 000 kappaletta vuonna 1971.[4]
Lehti ilmestyy nykyään neljästi viikossa Dagestanin tasavallan uutistoimiston julkaisemana. Sen painosmäärä oli 2 800 kappaletta joulukuussa 2023.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Gazeta – zerkalo epohi Dagestanskaja pravda. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Gazety SSSR 1917–1960: Bibliografitšeski spravotšnik, tom 2, s. 210. Moskva: Kniga, 1976.
- ↑ Kuznetsov, I. V.: Gazetnyi mir Sovetskogo Sojuza. Tom 2: Respublikanskije, krajevyje, oblastnyje i okružnyje gazety, s. 44. Moskva: Izdatelstvo Moskovskogo universiteta, 1972.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 1, s. 496, 500. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1970.
- ↑ Julkaisutiedot. Dagestanskaja pravda, 27.12.2023, s. 4.