DJI (yritys)
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiedot vanhentuneet, eivät kuvasta 2021 tilannetta yrityksestä eivätkä tuotetarjonnasta. Tuotteista olisi hyvä todeta tarvittavat luvat (Suomessa) sekä mahd. lentotyöilmoituksen vaatimus, esim. huomautussarakken ja viiteosaan lisättävän selityksen muodossa. |
DJI, SZ DJI Technology Co tai Shenzhen DJI Sciences and Technologies Ltd, on vuonna 2006 perustettu kiinalainen pienoisilma-aluksia, kameroita ja kameranvakauttimia valmistava yritys, joka tunnetaan parhaiten sen valmistamasta Phantom-quadkopterista. Muita tunnettuja tuotesarjoja on yrityksen Mavic, Matrice ja Agras -ilma-alukset. Lentävien laitteiden ulkopuolella yrityksellä on kännyköiden Osmo ja videokameroiden Ronin -vakauttimet. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Shenzhenissä, Etelä-Kiinassa.[1] Yrityksellä oli 2021 yli 70% osuudellaan markkinajohtajan asema sekä kuluttaja-, että ammattikäyttöön suunnatuissa nelikopteriessa.
Tuotteet muokkaa
Miehittämättömät ilma-alukset muokkaa
Dji on yksi kuluttajille suunnattujen miehittämättömien ilma-alusten pioneereista. Yrityksen Phantom-sarjasta tuli suosittu, koska se popularisoi törmäyksentunnistuksen jolloin sillä oli helppo lentää, sekä siinä oli pitkän aikaa kertaluokkaa paremmat kamerat jolloin sitä pystyi käyttämään ammattikäytössä myös. Suurempina tuotantomäärinä se myös kykeni tuomaan edellämainitut ominaisuudet 1000-2000€ hintaluokkaan. Phantom-sarjan on korvasi kokoontaitettava ja painoltaan kevyempi Mavic-sarja.
Ammattikäytössä DJI julkaisi 2014 Inspire, joka oli suunnattu videokuvaamiseen. 2015 se julkaisi ensimmäiset Matrice ja Agras kopterinsa. Matrice oli suunnattu vaihdettavien kameroiden kuljetukseen ja Agras esimerkiksi torjunta-aineiden ja lannoitteiden levittämiseen.
Puhtaasti viihdekäyttöön Dji:llä on ollut Spark ja lapsille suunnattu ohjelmoitava Tello. 2021 Dji julkaisi oman vapaa- ja kilpalentoon suunnatun Dji FPV:n.
- Tuotesarjat
- Flame Wheel kit: 2012, paino: 600g - 2400g
- Phantom: 2013 - 2020, paino 1.1 - 1.3kg
- Spreading Wings: 2014, paino: 4.7kg - 11kg
- Inspire: 2014, 2020, paino: 2845g, 3440g
- Matrice 2015-, 2017-: paino: 6kg - 10kg
- Agras: 2015-, paino: 40kg - 80kg
- Mavic-sarja: 2016-, paino 743g - 900g
- Mavic Air -sarja: 2018 - , paino: 430g - 570g
- Spark: 2017, paino 300g
- Ryze Tello: 2018, paino 225g
- Mavic mini -sarja: 2019, paino: < 250g
- FPV: 2021, paino 795g
Palvelut muokkaa
- Skypixel
- Aeroscope
Kamerat ja vakauttimet muokkaa
- Zenmuse
- Osmo
- Ronin
- Action
Muut muokkaa
- Robomaster
Kritiikkiä muokkaa
Yhdysvaltojen kauppapakotteet muokkaa
Yhdysvaltain viranomaiset ovat kehottaneet olemaan käyttämättä Dji:n tuotteita väitettyjen tietoturvaongelmien takia. Yhdysvallat ovat määränneet yritykselle myös kauppapakotteita vuodesta 2019, koska Kiinan viranomaiset käyttävät Dji:n ilma-aluksia Xinjiangissa. Yhdysvaltain mukaan yritys tukee näin Uiguurien kansanmurhaa. Väitteiden taustalla on väitetty Yhdysvaltain pyrkimyksenä olevan Dji:n määräävän markkina-aseman vähentäminen ja sisämarkkinoiden luominen kotimaisille valmistajille.[2]
The Australian Strategic Policy Instituten (ASPI) mukaan DJI teki joulukuussa 2017 sopimuksen Xinjiang yleisestä turvallisuudesta vastaavan viraston kanssa. ASPI:n raportin mukaan virkamiehet kaikilla tasoilla käyttävät DJI:n laitteita. Käyttö sisältää mm. vakauden ylläpitämisen, terrorismin torjunnan, luonnonsuojelun ja metsäpalojen torjunnan. ASPI:n raportissa kerrotaan myös, että 2019 DJI myi Xinjiangissa tuhansia koptereita maatalouden käyttöön, jossa näitä käytettiin torjunta-aineiden levittämiseen ja viljelysten analysointiin. Vuonna 2019 valtiollinen energiayhtiö Xinjiang Electric Power Co. tarkasti sähkölinjansa käyttämällä DJI-drooneja.[3]
DJI-tuotteita koskevat tapahtumat muokkaa
Vuoden 2022 Venäjän ja Ukrainan sodan aikana Ukrainan pääministeri Mykhailo Fedorov sanoi Venäjän käyttäneen DJI:n pienoisilma-aluksia AeroScopen avulla Ukrainaa vastaan.[4] DJI:n tekninen tuki vastasi hänelle myöhemmin. The Verge ei löytänyt varmistettuja raportteja ja haastatteli DJI:n tiedottajaa selvittääkseen asiaa.[5] Saksalaisen elektroniikkaketju Media Marktn lopetettua DJI pienoisilma-aluksien myynnin, DJI tiedotti heidän siviilikäyttöön tarkoitettuja tuotteita on sopimatonta käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.[6] Kritiikistä johtuen yhtiö keskeytti Venäjän ja Ukrainan sodasta johtuen uudelleenarvioinnin ajaksi toimintansa Venäjällä ja Ukrainassa.[7][8] Myöhemmin paljastui DJI:n AeroScopen olevan sittenkin tietoturvaltaan puutteellinen.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Contact dji.com. DJI. Viitattu 28.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Bruce Einhorn: Drones Take Center Stage in U.S.-China War on Data Harvesting Bloomberg. 19.12.2021. Viitattu 26.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Mapping China's technology giants: Dji ASPI’s International Cyber Policy Centre. Arkistoitu 25.12.2021. Viitattu 26.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Matthew Gault: DJI Has the Power to Control Where Drones Can Fly. Ukraine Wants Them to Use It. 18.3.2022. Vice News. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Sean Hollister: DJI drones, Ukraine, and Russia — what we know about AeroScope 23.3.2022. The Verge. ”Importantly, we haven’t found any confirmed reports that’s actually happening” Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Eduardo Baptista: China's DJI rejects claim that Russian military uses its drones in Ukraine 28.3.2022. Reuters. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Chinese drone giant DJI suspends business in Russia, Ukraine 27.4.2022. Al Jazeera. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
- ↑ China's DJI halts Russia, Ukraine sales to prevent use of its drones in combat 27.4.2022. Reuters. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
- ↑ DJI insisted drone-tracking AeroScope signals were encrypted — now it admits they aren’t 28.4.2022. The Verge. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta DJI Wikimedia Commonsissa
