DEFCON

Yhdysvaltain asevoimien valmiusasteikko
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen valmiustilaluokitusta. Strategiapelistä kertoo DEFCON (peli).

DEFCON eli Defense Readiness Condition on Yhdysvaltain asevoimien käyttämä puolustusvalmiuden tilaa osoittava luokitusjärjestelmä. Alhaisin valmiustila on DEFCON 5 ja korkein DEFCON 1, joka merkitsee välitöntä Yhdysvaltoihin kohdistuvan hyökkäyksen uhkaa. DEFCON-tilan muuttamisesta päättävät aselajien komentajat (Joint Chiefs of Staff).

Asteikko

muokkaa
DEFCON 5
Ilmaisee normaalia rauhanajan valmiutta. Siirtymisestä DEFCON 4:ään päättää JCS ja siirtymisestä ilmoittaa Yhdysvaltain puolustusministeri. Värikoodi: sininen.
DEFCON 4
Ilmaisee lisääntynyttä tiedustelua ja kansallista turvallisuutta kohottavia toimia. Värikoodi: vihreä.
DEFCON 3
Ilmaisee joukkojen valmiuden kohottamista normaalia korkeammaksi. Joukkojen radiokutsumerkit vaihdetaan salassa pidettyihin kutsumerkkeihin, ja ilmavoimien mobilisointi voi tapahtua 15 minuutissa. Ollut voimassa viimeksi jom kippur -sodan aikana vuonna 1973[1] ja Panmunjomin välikohtauksen aikana vuonna 1976[2] sekä syyskuun 11. päivän iskujen[3] jälkeen vuonna 2001. Värikoodi: keltainen.
DEFCON 2
Ilmaisee edelleen kohotettua joukkojen valmiutta. Asevoimien käyttöönotto mahdollista kuuden tunnin sisällä. Merkittävimmät kerrat olivat Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962[1] sekä Persianlahden sota vuonna 1991[4]. Värikoodi: punainen.
DEFCON 1
Ilmaisee korkeinta mahdollista valmiutta, ydinsodan uhka on välitön. Sisältää luultavasti muun muassa strategisten pommittajien lähettämisen ilmaan ydinaselastissa sekä presidentin nousun Air Force Oneen. DEFCON 1:tä ei ole tiettävästi koskaan julistettu. Värikoodi: valkoinen.

Historia

muokkaa

Aselajien komentajat loivat DEFCON-järjestelmän marraskuussa 1959, jotta voitaisiin pitää yllä tiettyä valmiustilaa eri komentoalueilla.

Korkein koskaan käytetty valmiustila on DEFCON 2. Kuuban ohjuskriisin aikana lokakuussa 1962 Yhdysvaltain asevoimat määrättiin valmiustilaan DEFCON 3. Yhdysvaltain ilmavoimat määrättiin 23. lokakuuta valmiuteen DEFCON 2 muiden aselajien pysyessä valmiudessa DEFCON 3. Ilmavoimien valmiustasoa laskettiin 15. marraskuuta.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa