GSM-taajuusalueet

matkapuhelinverkolle varatut taajuusalueet
(Ohjattu sivulta DCS 1800)

GSM-taajuusalueet tai -taajuuskaistat ovat GSM-matkapuhelinjärjestelmän käyttämiä Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n matkapuhelinlaitteille varaamia radiotaajuuksia.

GSM-taajuuskaistat muokkaa

GSM-järjestelmässä tuettavat taajuuskaistat ja kanavanumeroinnit on määritelty 3GPP:n teknisessä spesifikaatiossa 45.005 (3GPP TS 45.005).[1], joka korvasi ne aiemmin esittäneen 3GPP TS 05.05 -spesifikaation.[2] Tällä hetkellä määritelmä tunnistaa neljätoista eri taajuuskaistaa:

Järjestelmä Kaista Ylälinkki (kiinteään verkkoon) Alalinkki (kiinteästä verkosta) Kanavanumerot
T-GSM 380 380 MHz 380,2–389,8 MHz 390,2–399,8 MHz dynaaminen
T-GSM 410 410 MHz 410,2–419,8 MHz 420,2–429,8 MHz dynaaminen
GSM 450 450 MHz 450,4–457,6 MHz 460,4–467,6 MHz 259–293
GSM 480 480 MHz 478,8–486,0 MHz 488,8–496,0 MHz 306–340
GSM 710 710 MHz 698,0–716,0 MHz 728,0–746,0 MHz dynaaminen
GSM 750 750 MHz 747,0–762,0 MHz 777,0–792,0 MHz 438–511
T-GSM 810 810 MHz 806,0–821,0 MHz 851,0–866,0 MHz dynaaminen
GSM 850 850 MHz 824,0–849,0 MHz 869,0–894,0 MHz 128–251
P-GSM 900 900 MHz 890,0–915,0 MHz 935,0–960,0 MHz 1–124
E-GSM 900 900 MHz 880,0–915,0 MHz 925,0–960,0 MHz 975–1023, 0–124
R-GSM 900 900 MHz 876,0–915,0 MHz 921,0–960,0 MHz 955–1023, 0–124
T-GSM 900 900 MHz 870,4–876,0 MHz 915,4–921,0 MHz dynaaminen
DCS 1800 1 800 MHz 1 710,0–1 785,0 MHz 1 805,0–1 880,0 MHz 512–885
PCS 1900 1 900 MHz 1 850,0–1 910,0 MHz 1 930,0–1 990,0 MHz 512–810

GSM Suomessa muokkaa

Järjestelmä Kaista Ylälinkki (kiinteään verkkoon) Alalinkki (kiinteästä verkosta) Kanavanumerot Alue Operaattori
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 880,100 - 884,900 925,100 - 929,900 Ahvenanmaa Ålands Telekommunikation AB
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 880,100 - 891,700 925,100 - 936,700 manner-Suomi DNA Oyj
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 885,100 - 902,300 930,100 - 947,300 Ahvenanmaa Telia Company AB
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 880,100 - 891,700 936,900 - 948,300 manner-Suomi Telia Company AB
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 880,100 - 891,700 930,100 - 947,300 Ahvenanmaa Telia Company AB
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 880,100 - 884,900 947,900 - 929,900 Ahvenanmaa Ålands Telekommunikation AB
E-GSM 900 ja ultra-LTE 900 MHz 903,500 - 914,900 948,500 - 959,900 manner-Suomi Elisa Oyj
DCS 1800 ja ultra-LTE 1 800 MHz 1710,100 - 1734,900 1805,100 - 1829,900 Telia Company AB
DCS 1800 ja ultra-LTE 1 800 MHz 1710,100 - 1747,400 1805,100 - 1842,400 Ahvenanmaa Telia Company AB
DCS 1800 ja ultra-LTE 1 800 MHz 1735,100 - 1759,900 1830,100 - 1854,900 manner-Suomi DNA Oyj
DCS 1800 ja ultra-LTE 1 800 MHz 1747,500 - 1785,000 1842,500 - 1880,000 Ahvenanmaa Ålands Telekommunikation AB
DCS 1800 ja ultra-LTE 1 800 MHz 1760,100 - 1784,900 1855,100 - 1879,900 manner-Suomi Elisa Oyj [3]

Etuliitteet tulevat sanoista

  1. T-GSM: varattu TETRAa varten
  2. R-GSM: varattu rautatiesovelluksille (engl. Railway)
  3. E-GSM: laajennettu GSM 900 -kaista (engl. Extended)
  4. P-GSM: alkuperäinen GSM 900 -kaista (engl. Primary)
  5. DCS: (engl. Digital Cellular System)
  6. PCS: (engl. Personal Communication Service). Kaistan nimi sai nimensä Yhdysvalloissa kuvaten yleensäkin taajuusalueen käyttötarkoitusta itse käytettävän järjestelmän sijaan.

GSM 900 ja GSM 1800 muokkaa

GSM 900- ja GSM 1800 -järjestelmät ovat pääsääntöisesti käytössä Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa.

  1. GSM 900 käyttää taajuuksia 890–915 MHz kiinteään verkkoon päin tapahtuvaan lähettämiseen (ylälinkki), ja 935–960 MHz kiinteästä verkosta päin tapahtuvaan lähettämiseen (alalinkki) tarjoten siten 124 kanavaa (kanavanumerot 1–124) 200 kHz:n kanavan kaistanleveydellä ja 45 MHz:n kaistavälillä.
  2. E-GSM 900 on ensimmäisen kerran 3GPP TS 05.05 Ph2 teknisessä spesifikaatiossa esitelty GSM-taajuuskaista, joka muodostettiin alkuperäistä GSM 900 -taajuuskaistaa laajentamalla liittämällä sen molempien linkkien alapuolelle 10 MHz lisää kaistaa käytettäväksi kanavanumeroilla 975–1023 ja 0.[2] Samalla alkuperäisen taajuuskaistan nimi muutettiin P-GSM 900:ksi (engl. Primary GSM) niiden erottamiseksi toisistaan.
  3. DCS 1800 käyttää taajuuksia 1 710–1 785 MHz (ylälinkki), ja 1 805–1 880 MHz (alalinkki) tarjoten siten 374 kanavaa (kanavanumerot 512–885) 95 MHz:n kaistavälillä.

GSM 850 ja GSM 1900 muokkaa

GSM 850- ja GSM 1900 -järjestelmät ovat pääsääntöisesti käytössä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, joskin myös Australiassa on GSM 850 -verkko.

  1. GSM 850 käyttää taajuuksia 824–849 MHz (ylälinkki), ja 869–894 MHz (alalinkki) tarjoten siten 124 kanavaa (kanavanumerot 128–251) 45 MHz:n kaistavälillä.
  2. GSM 1900 käyttää taajuuksia 1 850–1 910 MHz (ylälinkki), ja 1 930–1 990 MHz (alalinkki) tarjoten siten 299 kanavaa (kanavanumerot 512–810) 200 kHz:n kanavan kaistanleveydellä ja 80 MHz:n kaistavälillä.

GSM 1800 muokkaa

GSM 1800, alkuperäiseltä nimeltään Digital Cellular System 1800 eli DCS 1800, on 1800 MHz taajuusalueella toimiva GSM-tekniikkaan perustuva matkapuhelinverkko.

Verkko toimii GSM 900 -verkon tavoin, mutta 1 800 MHz taajuusalueella käytössä on suurempi kaistanleveys, mahdollistaen suuremman samanaikaisen käyttäjämäärän. Verkon kapasiteettia lisää myös pienempi solun koko (tukiaseman kattama alue) kuin GSM 900 -järjestelmässä, johtuen paitsi puolta pienemmästä puhelimen lähetystehosta, myös korkeamman taajuuden nopeammasta vaimenemisesta. Täten 1800 MHz verkko soveltuu parhaiten suuren käyttäjätiheyden alueille asutuskeskuksiin, kun niiden ulkopuolisten alueiden kattavuus saavutetaan 900 MHz verkolla harvemmin sijoitetuilla tukiasemilla.

DCS1800-verkko otettiin käyttöön ensimmäisenä Iso-Britanniassa 1993. Suomessa verkkoja alettiin takentamaan 1990-luvun puolivälin jälkeen suuriin asutuskeskuksiin, koska GSM 900 -verkosta oli tullut ruuhkainen käyttäjämäärän kasvaessa. HPY avasi pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa toimineen Citypuhelin-verkkonsa 1997. Sen ja muiden vastaavien kaupunkipuhelinoperaattoreiden liittymien käyttö rajoittui kunkin verkon alueelle kaupunkiseuduille, joiden ulkopuolella niitä ei voinut käyttää.

Tekniikka tuli pian myös valtakunnallisten operaattoreiden käyttöön ns. kaksitaajuus-GSM:n muodossa. Kaksitaajuinen matkapuhelinverkko loi tarpeen kaksitaajuusmatkapuhelimille, koska samaa liittymää piti kyetä käyttämään paitsi kaupunkiseutujen GSM 1800 -verkossa, myös niiden ulkopuolella GSM 900 -verkossa.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa