Cumulopuntia
Cumulopuntia on opuntioille (Opuntia) läheinen kaktuskasvisuku, jossa on 20 opuntioista kasvutavaltaan ja hedelmän ja siemenen rakenteelta eroavaa lajia. Lähin sukulainen onkin suku Maihueniopsis. Nimen Cumulopuntia taustalla on latinankielinen sana cumulus ’kasa’, jolla viitataan mätästävään kasvutapaan.[1]
Cumulopuntia | |
---|---|
![]() Cumulopuntia fulvicoma |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | versokasvit (Embryophyta) |
Alakaari: | putkilokasvit (Tracheophyta) |
Luokka: | siemenkasvit (Spermatophyta) |
Alaluokka: | koppisiemeniset (Angiospermae) |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | kaktuskasvit (Cactaceae) |
Alaheimo: | Opuntioideae |
Suku: | Cumulopuntia F. Ritter 1980 |
Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaaSuvun lajit ovat matalakasvuisia ja muodostavat harvaan tai tiheästi kasvavia mättäitä. Ne haaroittuvat sivultaan tai toisinaan tyvestä, ja varret ovat selvästi nivelikkäitä. Nivelet vaihtelevat muodoltaan pallomaisista soikeisiin ja ovat noin kymmensenttisiä. Lehdet ovat vähäpätöiset, enimmäkseen lieriömäiset ja karisevat varhain. Kääpiöversoissa eli areoleissa on karvoja ja glokidioita (väkäskarvoja), muttei aina varsinaisia piikkejä. Kasvien juuret ovat mukulamaisia tai ohuita.[1]
Keltaiset tai punaiset kukat ovat avoinna päivisin. Niistä kehittyy soikeita tai pallomaisia meheviä hedelmiä, joissa on paksu kuori. Siemenet sijaitsevat hedelmän sisäosan kuivassa onkalossa ja ovat pallomaisia tai päärynän muotoisia, väriltään ruskeita. Niiden pinta on toisinaan ryppyinen.[1]
Levinneisyys
muokkaaCumulopuntia-kaktukset ovat eteläamerikkalaisia ja niitä tavataan alueella, joka ulottuu Etelä-Peruun, Chileen, Boliviaan ja Pohjois-Argentiinaan.[1]
Lajit
muokkaa- Cumulopuntia boliviana
- Cumulopuntia chichensis
- Cumulopuntia corotilla
- Cumulopuntia crassicylindrica
- Cumulopuntia dactylifera
- Cumulopuntia frigida
- Cumulopuntia fulvicoma
- Cumulopuntia galerasensis
- Cumulopuntia hystrix
- Cumulopuntia ignescens
- Cumulopuntia mistiensis
- Cumulopuntia pentlandii
- Cumulopuntia pyrrhacantha
- Cumulopuntia rossiana
- Cumulopuntia sphaerica
- Cumulopuntia ticnamarensis
- Cumulopuntia tortispina
- Cumulopuntia tumida
- Cumulopuntia unguispina
- Cumulopuntia zehnderi[2]
Lähteet
muokkaa- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9