Coyotlatelcon kulttuuri
Coyotlatelcon kulttuuri oli Mesoamerikassa vallinnut intiaanien kulttuuri noin 650–900 jaa. Coyotlatelcon kulttuuri tunnetaan pääkallohyllyistä ja omaperäisestä punaisella maalatusta ruskeasta keramiikkasta.[1] Kausi oli sotaisaa. Paikalliset keskukset kamppailivat Meksikon laaksossa vallasta.[2]
Coyotlatelcon ihmiset olivat toisten mukaan seudulla jo aiemmin asuneita, toisten mukaan muualta tulleita heimoja.[3][4] Kulttuuri alkoi suunnilleen, kun Teotihuacánin suuri valtio romahti.
Teotihuacánin romahdus
muokkaaCoyotlatelcon kulttuurin merkitys kasvoi huomattavasti suuren kaupungin ja valtion Teotihuacánin romahduksen jälkeen. Coyotlatelcon ihmiset saattoivat tuhota Teotihuacánin, mutta tätä ei osata varmasti sanoa.lähde? Joka tapauksessa Coyotlatelcon aikoihin Meksikon ylängön alue pirstoutui moniin paikalliskulttuureihin, ja laaja kauppaverkosto luhistui.
Tulan seuduilla näyttää siltä Coyotlatelcon keskuksissa ei ollut Teotihuacánin keramiikkaa koskaan samaan aikaan, ja että näillä kahdella kulttuurilla oli ajallinen väli. Näitä mäennyppyläkeskuksia alettiin tehdä jo 600–700. Myöhemmät, varsinaiset Coyotlatelcon keskukset olivat laaksossa, kuten Tula Chico. Ne alkoivat syntyä, kun Teotihuacánin valtiokoneisto vetäytyi Tulan alueelta. Niiden keramiikassa oli vähemmän pohjoisia piirteitä. Joidenkin tietojen mukaan Teotihuacán olisi romahtanut jo 550–600 jaa. ja palanut ainakin Teopancazcon asuinaleelta. Tämän jälkeen Coyotlatelcon hautaukset tulivat noin 680 jaa.[5] Tälläkin kaudella Teotihuacanissa asui noin 12000–35000 ihmistä, mutta hajaantuneina moneen alueeseen[6]. teotihuacanin väestöstä oli hävinnyt 76 %[7].
Teotihuacánin romahduksen aikoihin Coyotlatelcon keramiikka oli levinnyt laajalle Meksikon laaksoon[8]. Näissä uusissa Coyotlatelcon keskuksissa käytettiin vähemmän obsidiaania ali laavalasia työkalujen valmistukseen, sen sijaan ryoliittia, basalttia ja harvoin serttiä ja niin edelleen. Se obsidiaani mitä käytettiin, oli peräisin Zinapecuarosta ja Michoacanista. Obsidiaanin vähyys johtui Teotihuacánin ajan kaukokaupan romahduksesta. Coyotlatelcon kautta luonnehtiikin pienten, omavaraisten keskusten ilmestyminen[8].
Mäkiasutukset
muokkaaEnnen Coyotlatelcoa kukoisti Meksikon keskiylängöllä laaja Teotihuacánin valtakunta. Coytlatelcon ihmiset, jotka lienevät olleen nahuatlia puhuneita kikimeekkejä alkoivat levittäytyä Meksikon keskiylängölle mitä luultavimmin ennen suuren Teotihuacánin valtion romahdusta ja kaupungin tuhoa. Alkuvaiheessa Coyotlatelcon kulttuurin edustajat rakensivat pieniä monumenttikeskuksia vuorille. Yksi kulttuuria kuvaava piirre oli punaisella ruskealle maalattu keramiikka ja asteekeilta tunnettu pääkallohylly, jonne sijoitettiin uhrattujen ihmisten päät.
Ensimmäiset Coyotlatelcon keramiikkaa sisältäneet kivistä rakennetut asuinkeskukset sijaitsivat kukkuloilla, ja saivat ravintonsa terassiviljelyllä. Näitä olivat arkeologien tutkimat Batha, La Mesa, El Aguila ja Magoni. Näiden keramiikka muistutti enemmän pohjoisen periferian keramiikkaa kuin myöhempien, alempana laaksossa olleiden keskusten keramiikka. Näissä pienissä mäennyppyläkeskuksissa asuttiin vain muutamia sukupolvia. Esimerkiksi La Mesassa oli temppeleitä, mahdollisia viljelyterasseja ja ylimystön asuntoja ja tasanteita mäen huipulla. Seinät oli rakennettu pienistä kalkkikivistä ja basalttikivistä samaan tapaan kuin myöhemmin tolteekit tekivät. Mäellä asuttiin luultavasti siksi, että Teotihuacánin varsinaiset asukkaat olivat vieneet parhaat maata ja siksi, että kukkuloita oli helppo puolustaa.[9].
Chalchihuitesin kulttuuri
muokkaaCyoytlatelco on lähinnä sama kuin Chalchihuitesin kulttuuri, joka levittäytyi Durangoon, Zacatecasin, Gran Tunaliin San Luis Potosíssa ja Coyotlatelco sekä Guanajuatoon. Nämä osavaltiot ovat Meksikon laaksosta pohjoiseen ja luoteeseen. Chalchihuitesin kulttuurin paikkoja on löydetty Altavistasta (Alta Vista) ja La Quemadasta. La Quemadaan ilmestyi Chalchihuitesin kulttuuri jo 300 jaa., mutta se oli siellä huipussaan noin 700–900 jaa.
Chalchihuitesin kulttuurin esineitä on löydetty Teotihuacánista, mutta Chalchihuitesista ei ole löydetty Teotihuacánin esineitä. Tämän kulttuurin turkoosityöt sijoittuvat Teotihuacánin jälkeiseen aikaan. Esimerkiksi Cerillosista 1800 km:n päästä Teotihuacánista louhittiin turkoosia pääosin Teotihuacánin jälkeen[10].
Paikallisia asukkaita?
muokkaaCoyotletelcon perinne saatata selittyä Meskikon laakson valtaleskusken heikkenemisellä ja väestön siirtymisellä eri alueille. Coyotlatelcon tyyli saattoi saada alkunsa Cholulasta, tai pohjoisesta Queretarosta, Guanajutosta ja San Luis Potosista. Coyotlatelcon keramiikka on tavallista Cholulassa ja muualla Pueblan/Tlaxcalan alueella. Tutkijat eivät tiedä, oliko Cholula Coyotlatelcon aikaan suuri keskus, joka saattoi levittää keramiikan lähes koko Meksikon laaksoon. Niinpä Coyotletelcon keramiikka saattoi olla peräisin myöhäisestä vuoden 750 jaa. jälkeisestä Teotihuacanista tai sinne muuttaneen heimon käyttämä tyyli. Tätä vastaan saattaa puhua se, että Coyotletelcon keramiikka Teotihuacanissa painottuu eri alueille selkeämmin eri tavoin kuin aiempien kausien keramiikkojen alueittaiset erot[11]
Nahuatlia puhuvia?
muokkaaJoidenkin tutkijoiden mukaan Cyoyotletelcon perinteen luojat olivat pohjoisesta noin 600-650 jaa. tunkeutuneita nahuatlia puhuneita heimoja, kikimeekkejä tai tolteekkien esi-isiä. Alussa Coyotlatelcon heimot rakensivat asutuksiaan mäille, myöhemmin laaksoon. On epäilty, että Coyotlatelcon heimot tuhosivat suuren Teotihuacánin kaupungin. Coyotlatelcon hautaukset alkoivat Teotihuacanissa 680 jaa. Joka tapauksessa Meksikon laakson alue hajosi Coyotlatelcon aikoihin paikalliskulttuureihin. pieniä omavaraisia keskuksia ilmestyi.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Dan M. Healan: Tula of the Toltecs: Excavations and Survey, s. 38. University of Iowa Pres, 1989.
- ↑ Ancient Mesoamerica: A Comparison of Change in Three Regions: Richard E. Blanton, Stephen A. Kowalewski, s. 135. Cambridge University Press, 1993.
- ↑ Richard A. Diehl, Janet Catherine Berlo: ”1”, Mesoamerica After the Decline of Teotihuacan, A.D. 700–900, s. 13. Dumbarton Oak, 1989.
- ↑ George L. Cowgill: Ancient Teotihuacan: Early Urbanism in Central Mexico, s. 238. Cambridge University Pres, 2015.
- ↑ http://lloyd.emich.edu/cgi-bin/wa?A2=ind0005d&L=aztlan&D=1&F=P&P=1184[vanhentunut linkki]
- ↑ Diehl & Berlo 9189, s. 11
- ↑ Diehl & Berlo 9189, s. 12
- ↑ a b Saa.org
- ↑ Mesoamerica After the Decline of Teotihuacan, A.D. 700–900 books.google.fi.
- ↑ http://www.osti.gov/bridge/servlets/purl/770713-JCE8Jk/webviewable/770713.pdf
- ↑ Diehl & Berlo 9189, s. 13–14