Cosimo III

Toscanan suurherttua

Cosimo III (ital. Cosimo de’ Medici; 14. elokuuta 164231. lokakuuta 1723)[1] oli Toscanan suurherttua vuosina 1670–1723. Hänen pitkällä valtakaudellaan Toscanan valta heikkeni entisestään.[1]

Cosimo III, Jan Frans van Douvenin maalaama muotokuva noin vuodelta 1700.

Cosimon isä oli suurherttua Ferdinand II, joka kuoli vuonna 1670. Cosimo III osoittautui hyvin heikoksi hallitsijaksi.[2] Hän joutui tekemään paljon myönnytyksiä pitääkseen Toscanan puolueettomana Ranskan kuningas Ludvig XIV:n aloittamissa sodissa. Toscanan laivasto tuki Venetsian menestyksekkäitä merisotatoimia suuressa Turkin sodassa 1680-luvulla, mutta Toscana ei juuri hyötynyt saavutetuista voitoista. Kohdattuaan valtiomiehenä ja yksityiselämässään pääasiassa vastoinkäymisiä Cosimo uppoutui yhä enemmän uskonnolliseen hurskauteen ja lahjoitti paljon varoja katoliselle kirkolle.[1]

Cosimo III:n puoliso oli vuodesta 1661 Ranskan prinsessa Marguerite-Louise d’Orléans, jonka paheellista elämää hän ei sietänyt. Cosimo yritti pitkään saada avioliiton mitätöityä, kunnes Marguerite-Louise hylkäsi hänet vuonna 1675 ja muutti takaisin Ranskaan.[1][2]

Vanhoilla päivillään Cosimo III alkoi pelätä Medicin dynastian sammumista, sillä hänen ainoa veljensä Francesco Maria de' Medici ja vanhin poikansa Ferdinand kuolivat molemmat lapsettomina vuosina 1711 ja 1713 ja toinen poika Gian Gastone eli lapsettomana erossa aviopuolisostaan. Cosimo yritti nimetä kruununperilliseksi tyttärensä Anna Maria Luisan, jonka avioliitto Pfalzin vaaliruhtinas Johan Vilhelmin kanssa oli tosin myös lapseton, ja ehdotti jopa Firenzen tasavallan uudelleenperustamista. Euroopan suurvallat kuitenkin sekaantuivat asiaan, koska ne halusivat kaikki saada Toscanan omaan valtapiiriinsä.[2][1] Vuonna 1720 Espanja ja kvadrupelallianssin valtiot (Iso-Britannia, Ranska, Hollanti ja Itävalta) sopivat keskenään, että Medicin suvun mieslinjan sammuessa Toscanan hallitsijaksi nostettaisiin Espanjan prinssi Don Carlos. Cosimo III:n kuoltua vuonna 1723 valta siirtyi hänen pojalleen Gian Gastonelle, joka jäi viimeiseksi Medici-sukuiseksi suurherttuaksi. Kvadrupelallianssin suunnitelmasta poiketen valta siirtyi sen jälkeen Habsburg-Lothringenin suvulle.[1][3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Cosimo III (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.9.2017.
  2. a b c Nordisk familjebok (1912), s. 1424 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.9.2017.
  3. Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 5, s. 414. Tammi, Helsinki 2001.

Aiheesta muualla

muokkaa