Cosimo II (ital. Cosimo de’ Medici; 12. toukokuuta 159028. helmikuuta 1621) oli Toscanan suurherttua vuosina 1609–1620.[1]

Cosimo II, Justus Sustermansin maalaama muotokuva.

Cosimon vanhemmat olivat suurherttua Ferdinand I ja tämän puoliso, Lothringenin Kristiina. Cosimo tuli hallitsijaksi vain 18-vuotiaana isänsä kuoltua vuonna 1609, ja hän tukeutui siksi äitiinsä sekä neuvonantajaansa Belisario Vintaan. Cosimo pyrki isänsä tavoin tasapainottelemaan Ranskan ja Espanjan välillä ja onnistui myös lähentämään näitä maita toisiinsa.[1] Cosimo jatkoi isänsä aloittamaa merisotaa Osmanien valtakuntaa ja Barbareskivaltioita vastaan.[2] Hänen valtakaudellaan Toscanan laivasto oli Välimerellä ylivoimainen turkkilaisiin nähden ja liitto druusien emiiri Fakhr-al-Dinin kanssa takasi toscanalaisille etulyöntiaseman kaupankäynnissä Levantin alueella. Cosimo toisaalta lakkautti Medicin hallitsijasuvun oman pankki- ja liiketoiminnan, joka oli jatkunut neljäsataa vuotta.[1] Cosimo II kuoli vain 30-vuotiaana, jolloin häntä seurasi hänen poikansa Ferdinand II.[2]

Cosimo II toimi tiedemies Galileo Galilein suojelijana ja nimitti Galilein vuonna 1610 hovimatemaatikokseen ja -filosofikseen. Galilei nimesi löytämänsä Jupiterin kuut ”Medicien tähdiksi” (Sidera Medicea).[1]

Hänen puolisonsa vuodesta 1608 oli Itävallan arkkiherttuatar Maria Magdalena (1589–1631), joka oli Itävallan arkkiherttua Kaarle II:n (1540–1590) ja Baijerin prinsessa Maria Annan (1551–1608) yhdeksäs tytär.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Cosimo II (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.9.2017.
  2. a b Nordisk familjebok (1912), s. 1423 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.9.2017.

Aiheesta muualla muokkaa