Claudine (kirjasarja)
Claudine-sarja on ranskalaisen kirjailijan Coletten viisiosainen kirjasarja, jonka päähenkilö on nuori Claudine-niminen tyttö. Sarjan ensimmäinen teos Claudine à l’école ilmestyi vuonna 1900, ja teos on ikään kuin Claudinen päiväkirja.[1] Sarjan teoksessa Claudine s’en va kertojana on kuitenkin Annie,[2] samoin viidennessä La Rettraite sentimentale (1907). Vielä yksi Claudine-teos, nimeltään La maison de Claudine (suom. Claudinen koti, 1953) ilmestyi 1922, Coletten tekijänimellä, mutta on tästä sarjasta erillinen.
Teossarjan synnystä on julkaistu enemmän sivuja kuin on itse teoksissa.[3]
Sarjan teokset on nykyisin merkitty Coletten nimelle, mutta alkujaan niiden tekijänimi oli hänen silloinen puolisonsa Henry Gauthier-Villars, kirjailijanimeltään Willy, jonka yleisesti tiedettiin julkaisevan nimissään muiden haamukirjoittamia tekstejä. Gauthier-Villars myöntyi viimein sen verran väittämään, että käsikirjoitus tuli hänelle postissa silkkinauhalla sidottuna pakettina.[1]
Teoksen myynti oli aluksi hidasta, mutta Gauthier-Villars pani tuttavansa töihin esittämään siitä kehuvia arvosteluja. Pian itse teosta oli myyty 40 000 kappaletta ja muutamassa vuodessa jo 350 000 kappaletta ja lisäksi kaikenlaisia kirjaan liittyviä oheistuotteita täysin nykyaikaisessa mielessä.[1][4]
Teosta seurasi Gauthier-Villarsin tekijänimellä vielä kolme muuta.[1] Runsaat tekijänoikeuskorvaukset hän piti pääosin itse, Colettelle hän antoi pienen kuukausittaisen määrärahan. Sittemmin, vuonna 1907, Willy myi nimellään julkaistujen teosten oikeudet kustantajalle, mutta Colette sai tietää asiasta vasta alkuvuodesta 1909.[3][5]
Vuonna 1909 Willy ja Colette pääsivät viimein sopimukseen tekijänimistä vaikka itse oikeudet siis oli siis jo myyty. Willy suostui siihen, että Coletten nimi tuli toiseksi tekijäksi, tosin "typografisista syistä" ensin Willy sitten Colette Willy, "vaikka kirjalliset ja muut syyt olisivat vaatineet hänen nimeään ensimmäiseksi".[5]
Coletten elämäkerran kirjoittajan Judith Thurmanin mukaan tekijyydestä ei ole epäselvyyttä, Willyn osuus oli vain niiden toimittaminen ja muu avustaminen. Ensimmäisen teoksen kohdalla työn määrää ei voi enää arvioida, sillä Claudine à l'écolen ensimmäinen käsikirjoitusversio on kateissa, mahdollisesti keräilijällä. Thurman siteeraa kuitenkin Paul D'Hollanderia, joka ei täysin hyväksy Coletten näkemystä vaan1907, pitää Willyn työn määrää huomattavana.[3]
Siitä, miten teossarja yleensä sai alkunsa, Gauthier-Villarsin vai Colletten aloitteesta, on eri näkemyksiä. Tuhlailevaa elämää viettävä Gauthier-Villars oli ainaisessa rahapulassa ja sanoi: "Mitä jos pistäisit paperille hiukan koulumuistojasi. Mehukkaita juttuja saa olla, ehkä saat niistä jotain kokoon. Rahat ovat vähissä."[6]
Colette sai käsikirjoituksen valmiiksi joko vähän ennen tai jälkeen 24-vuotissyntymäpäiväänsä ja antoi sen miehelleen. Käsikirjoitus täytti kuusisataa tiheään kirjoitettua sivua. Kun Willy oli lukenut sen, hän oli sitä mieltä, ettei siitä ole mihinkään, ja se hautautui työpöydän laatikkoon.[7]
Tekijäkiistaa käytiin oikeudessa Willyn kuoleman jälkeen, ja oikeuden päätöksellä Colette sai jättää Willyn nimen pois nimiösivulta, mutta asia kääntyi taas, kun Willyn poika Jacques Gauthier-Villars vaati Coletten kuoltua 1954 isänsä nimen palauttamista nimiösivulle, ja oikeudessa asiaan suostuttiin.[8] Nykyisin siis ne kuitenkin julkaistaan Coletten nimellä.[4]
Teokset muokkaa
- Claudine à l’école, 1900
- Claudine à Paris, 1901
- Claudine en menage, 1902
- Claudine s’en va, 1903
- La Rettraite sentimentale, 1907
Lähteet muokkaa
- Thurman, Judith: Colette: Intohimon salaisuudet, WSOY, 2001. ISBN 951-0-25340-5.