Christophe Galtier

Christophe Galtier (s. 28. elokuuta 1966) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Heinäkuusta 2022 lähtien hän on toiminut PSG:n päävalmentajana.

Christophe Galtier
Galtier als Trainer des AS Saint-Étienne (2011)
Henkilötiedot
Syntymäaika 28. elokuuta 1966 (ikä 56)
Syntymäpaikka Marseille, Bouches-du-Rhône, Ranska
Pelipaikka puolustaja
Pituus 176 cm
Seura
Seura Ranska PSG
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1985–1987 Ranska Olympique Marseille 52 (0)
1987–1990 Ranska Lille OSC 93 (0)
1990–1993 Ranska Toulouse 82 (0)
1993–1994 Ranska SCO Angers 33 (1)
1994–1995 Ranska Nîmes 21 (0)
1995–1997 Ranska Olympique Marseille 62 (0)
1997–1998 Italia Monza 24 (0)
1998–1999 Kiina Liaoning
Valmennusura
1999–2001 Ranska Olympique Marseille (apuv.)
2001–2002 Kreikka Aris (apuv.)
2002–2004 Ranska SC Bastia (apuv.)
2004 Arabiemiirikunnat Al Ain (apuv.)
2005 Englanti Portsmouth (apuv.)
2006–2007 Ranska FC Sochaux (apuv.)
2007–2008 Ranska Olympique Lyon (apuv.)
2008–2009 Ranska AS Saint-Étienne (apuv.)
2009–2017 Ranska AS Saint-Étienne
2017–2021 Ranska Lille OSC
2021–2022 Ranska OGC Nice
2022– Ranska PSG

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Ura pelaajanaMuokkaa

Galtier aloitti peliuransa Olympique de Marseillessa 1985. Peliaika suurseurassa oli kuitenkin kortilla ja 1987 hän siirtyi Lilleen. Hän haki peliaikaa useista seuroista läpi 1990-luvun ja palasi takaisin Marseilleen tammikuussa 1995. Tälläkin kertaa pesti jäi pariin kauteen ja 1997 hän siirtyi italialaiseen AC Monzaan. Yhden Italian-kauden jälkeen hän jatkoi uraansa kiinalaisessa Liaoning Yuandongissa, jossa lopetti aktiiviuransa 33-vuotiaana 1999.

Maajoukkuetasolla Galtier ei koskaan pelannut Ranskan A-maajoukkueessa, mutta oli voittamassa Euroopan mestaruutta 1988 alle 21-vuotiaiden kisoissa.

Ura valmentajanaMuokkaa

Valmennusurallaan Galtier on toiminut pitkään Alain Perrinin apuvalmentajana. Ura alkoi kuitenkin Olympique de Marseillessa joulukuussa 1999 Bernard Casonin aisaparina. Hän toimi vuosituhannen vaihteessa turbulentissa OM:ssä myös Abel Bragan ja Javier Clementen valmennustiimeissä.

Joulukuussa 2001 Galtier siirtyi kreikkalaisen Aris FC:n apuvalmentajaksi. Pesti jäi kuitenkin lyhyeksi ja hän sai potkut jo toukokuussa 2002. Tämän jälkeen hän toimi kaksi vuotta SC Bastiassa Gérard Gilin aisaparina, kunnes aloitti yhteistyön Perrinin kanssa Al Ainissa. Sittemmin kaksikko valmensi Portsmouthia, FC Sochaux'ta ja Olympique Lyonnais'ta. Yhteistyön suurimmat hedelmät ovat Coupe de Francen voitto 2007 ja Ranskan mestaruus 2008.[1]

Marraskuussa 2008 kaksikko siirtyi AS Saint-Étiennen peräsimeen.[2] He pelastivat seuran putoamiselta Liguestä, mutta menestys jäi muutoin heikoksi. Joulukuussa 2009 Perrin sai potkut tehtävistä ja Galtier nousi seuran päävalmentajaksi pelastamaan seuraa jälleen putoamasta.[3] Galtier onnistui tavoitteessaan, kun ASSE oli liigassa 17. ja varmisti niukasti säilymisensä. Kaudella 2010/11 Galtier nosti joukkueensa jo kymmenenneksi ja kaudella 2011/12 seura taisteli jopa paikasta europeleihin. Lopulta joukkueen oli tyytyminen seitsemänteen tilaan ja paikka europeleissä jäi neljän pisteen päähän. Galtierin pitkäjännitteinen työ palkittiin lopulta kaudella 2012/13, kun ASSE taisteli menestyksekkäästi europelipaikasta. Joukkue voitti keväällä Coupe de la Liguen mestaruuden kukistamalla loppuottelussa Stade Rennais'n 1-0. Pokaali oli ASSEn ensimmäinen mestaruus sitten vuoden 1980/81 liigamestaruuden.[4] Liigassa ASSE menestyi myös hyvin ja oli lopulta viides. Ranskan pelaajayhdistys UNFP valitsi Galtierin kauden jälkeen liigan parhaaksi valmentajaksi yhdessä Carlo Ancelottin kanssa.[5]

Kaudella 2013/14 Galtier jatkoi loistavaa työtään ASSE:n peräsimessä ja kausi päättyi liigassa neljänteen sijaan, mikä oli seuran paras sijoitus sitten kauden 1987/88. Eurooppa-liigassa joukkueen pelit päättyivät ennen aikojaan jo karsinnoissa, kun Esbjerg fB oli vahvempi yhteismaalein 5–3. Kahdella seuraavalla kaudella ASSE pelasi jälleen vahvasti ja sijoittui liigan kärkipäähän ollen viides ja kuudes. Europeleissäkin tuli jo parempaa tulosta, kun kaudella 2014/15 ASSE eteni Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen ja kausilla 2015/16 sekä 2016/17 pudotuspeleihin saakka. Toukokuussa 2017 Galtier ilmoitti jättävänsä ASSE:n kauden jälkeen.[6] Galtierin viimeinen kausi ASSE:n peräsimessä päättyi liigan kahdeksanteen sijaan, mikä oli seuran huonoin sijoitus Galtierin alaisuudessa kuuteen vuoteen.

Joulukuussa 2017 Galtierista tuli Ligue 1:n häntäpäähän juuttuneen Lille OSC:n päävalmentaja.[7] Galtierin johdolla LOSC säilytti niukasti sarjapaikkansa kaudella 2017/18. Ensimmäinen täysi kausi Lillen päävalmentajana oli menestyksekkäämpi ja Lille sijoittui sarjassa kauden 2018/19 päätteeksi toiseksi. Lille selvitti näin tiensä Mestarien liigaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Galtier valittiin vuoden valmentajaksi 2019.[8] Kaudella 2020/21 Galtier luotsasi Lillen yllättäen liigamestaruuteen, joka oli seuran ensimmäinen 10 vuoteen.[9] Mestaruuskauden päätteeksi Galtier valittiin Ranskan liigan parhaaksi valmentajaksi.[10] Mestaruuskauden jälkeen hän jätti seuran.[11]

Kesäkuun lopulla 2021 Galtier allekirjoitti sopimuksen OGC Nicen kanssa.[12] Galtier luotsasi Nicen debyyttikaudellaan 2021/22 Ranskan cupin loppuotteluun. Välierissä PSG:n kaatanut Nice kärsi kuitenkin finaalissa tappion FC Nantes'lle 0–1.[13] Kauden jälkeen Galtier jätti Nicen ja teki kaksivuotisen sopimuksen PSG:n kanssa.[14]

Meriitit valmentajanaMuokkaa

PäävalmentajanaMuokkaa

ApuvalmentajanaMuokkaa

HenkilökohtaisetMuokkaa

  • UNFP:n vuoden valmentaja Ligue 1:ssä: 2013, 2019, 2021

LähteetMuokkaa

Edeltäjä:
René Girard
Unai Emery
UNFP:n Vuoden valmentaja Ligue 1:ssä
2013
2019, 2021
Seuraaja:
René Girard
Edeltäjä:
Alain Perrin
AS Saint-Étiennen päävalmentaja
12/2009–2017
Seuraaja:
Óscar García
Edeltäjä:
Marcelo Bielsa
Lille OSC:n päävalmentaja
12/2017–2021
Seuraaja:
Jocelyn Gourvennec
Edeltäjä:
Adrian Ursea
OGC Nicen päävalmentaja
2021–2022
Seuraaja:
Lucien Favre
Edeltäjä:
Mauricio Pochettino
PSG:n päävalmentaja
2022–
Seuraaja: