Avaa päävalikko

Chiripa oli varhainen intiaanien rakentama temppelikeskus Titicaca-järven rannalla Boliviassa Andeilla. Täällä on suuri kolmessa vaiheessa rakennettu temppeli, ja monia hautoja. Ihmiset elivät täällä muun muassa perunan, papujen ja muiden kasvien viljelyllä[1]. Chiripa oli pohjoisen Chavinin kulttuurin aikalainen ja edelsi myöhempiä Pucaran ja Tiwanakun kulttuureita.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Chiripa sijaitsee Taracon niemimaalla, joka pistää lounaisen Titicaca osajärven Wiñaymarkaan[2]. Se sijoittuu niin sanottuun alkujaksoon tai muodostavaan aikaan noin 1500 eaa.-100 eaa., jolloin liikkuva asutus asettui täällä paikoilleen ja syntyi kasvavia temppelikeskuksia. Näihin aikoihin metallin käyttö ilmestyi näille seuduille. Chiripa oli asuttu noin 1500/1100 eaa. - 200 jaa./1000 jaa. Chiripan aikoihin kukoisti pohjoisessa Perun vuoristossa Chavinin kulttuuri. Chiripan varhaisen muodostavan kulttuurivaiheen on katsottu vaikuttaneen vuosisatoja myöhemmin syntyneiden suurempien asutuskeskusten Pucaran ja Tiwanakun syntyyn. Chiripan rauniot sijaitsevat Andien ylätasangolla Altiplanolla Titicacan alueella, 15 km itään nykyisestä Chiripan kaupungista[3]. Sitä pidetään eräänä suuren Tiwanakun keskusten edeltäjistä.

Varhaisvaihe 1500-1000 eaaMuokkaa

Keramiikka ilmestyi Bolivian altiplanolle jossa myös Chiripa oli noin 1500 eaa.[4].Noin 1500[2]-1000 eaa. Chiripan varhaisin vaihe ajoittuu aikaan 1500-1000 kalenterivuotta eaa., jolloin tehtiin pääosin tummaa keramiikkaa[5]. tänne alettiin rakentaa [6] 36 hehtaarin kokoista tasalakista kumpua, jollaiset olivat Perun rannikolla tuhon aikaan tavallisia. Kummun viimeinen rakennusvaihe noin 1000 jaa. on Tiwanaku III-tyyliä monoliittireunustaisine pihoineen.

Keskivaihe 1000-800 eaaMuokkaa

Tummaa keramiikkaa tehtiin myös keskimmäisellä Chiripan kaudella 1000 - 800 eaa., vaikka maalattu keramiikka tällöin ilmestyikin[7], ja oli kermanväristä punaisella pohjalla. Tältä ajalta on eräs temppelisyvennyspiha, joka on ristitty Choquehuancaksi[2]. Se on 14*14 m, kivireunusteinen ja laastilattiainen. Chiripan ala oli kasvanut 4.25 ha:han. Sekä Chiripasta että etelämpänä Andeilla sijaitsevasta Wankaranista on löydetty vuosilta 1200-800 eaa. eräitä varhaisimmista metalliesineistä[8]. Metalli ei ollut näihin aikoihin vielä yleistä keski-Andien alueella

Loppuvaihe 800 eaa-100 jaaMuokkaa

Chiripan ala 7,7 ha. Chiripan loppuvaiheen keramiikka, jota oli 800 eaa.- 100 jaa., oli kermanväristä ja punaisella kuviolla maalattua. . Wankaranissa, Poopó-järven lähellä Titicaca-järvestä etelään oli suuriakin 15-700 pyöreän talon kyliä,[4] johon liittyi kotialttareita jumalien palvomista varten. Kauden alussa quinoan kerä'ilystä sen viljelyyn, 800-500 eaa varhainen peruna. Noin 800 eaa syyntyi Lluscon upotetu aukio. Noin 600 eaa alettiin rakentaa suuren tasalakisen pyramidin, Monticulon tasanteen 2ylimpiä taloja". Noin 400 eaa ne hylättiin, ja tehtiin "alemmat talot", joissa tehtiin muutoksia ja suttiin vuoteen 100 jaa asti.

Ciripan vaiheetMuokkaa

  • Varhainen-keskimmäinen muotoutumisvaihe
    • Varhainen 1500-1000 eaa
    • Keskimmäinen 1000-800 eaa ala kasvanut 4.25 ha:han Choquehuancan upotettu aukio
    • Myöhäinen 800 eaa-100 jaa ala 7.7 ha,
      • Varhaisin. 800 eaa- Lluscon upotettu aukio
      • Keski 600 eaa Monticulon tasanteen 1. vaihe "alemmat talot"
      • Myöhäis 400 eaa Monticulon tasanteen "ylemmät talot", joita käytettiin vuoteen 100 asti.

LähteetMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Chiripa