Charles Urban (15. huhtikuuta 1867 Cincinnati29. elokuuta 1942 Brighton) oli brittiläis-amerikkalainen elokuvatuottaja. Hän oli merkittävä dokumenttielokuvan edelläkävijä ja yksi varhaisen brittiläisen elokuvan tunnetuimmista hahmoista.

Charles Urban vuonna 1912.

Urban syntyi amerikansaksalaiseen perheeseen. Hän piti paperikauppaa Detroitissa, jossa hänestä tuli Thomas Edisonin elokuva- ja fonografilaitteiden edustaja. Vuonna 1897 Urban muutti Lontooseen, jossa hän johti Edisonia Euroopassa edustaneen Maguire & Baucusin toimistoa.[1]

Vuonna 1898 Urban perusti Lontoossa Warwick Trading Companyn, joka alkoi tuottaa elokuvia ja markkinoida Walter Isaacsin kehittämää bioscope-elokuvaprojektoria. Voimakastahtoisen miehen johtamasta Warwickista tuli aikansa huomattavin brittiläinen elokuvayhtiö, jonka maine perustui erityisesti matkailu- ja uutiselokuviin. Se levitti myös muiden brittiläisten ja ranskalaisten yhtiöiden elokuvia ja myi varsinkin Alfred Darlingin Urbania varten kehittämiä elokuvalaitteita.[1]

Vuonna 1903 Urban avasi oman Charles Urban Trading Companyn, joka valmisti laadukkaita tiede-, matkailu- ja opetuselokuvia sekä tavanomaisempia näytelmäelokuvia. Vuonna 1906 Urban perusti ranskalaisen Éclipse-yhtiön ja vuonna 1907 tiede- ja matkailuelokuvia tuottaneen Kineton. Urbanin suurin menestys oli G. A. Smithin vuonna 1906 kehittämä kinemacolor-värielokuvajärjestelmä, joka muistetaan varsinkin kaksituntisesta With Our King and Queen Through India -elokuvasta vuodelta 1912.[2][3]

Kinemacolorin patentti mitätöitiin vuonna 1914 kilpailevan järjestelmän keksineen William Friese-Greenen nostaman oikeusjutun seurauksena. Ensimmäisen maailmansodan aikana Urban tuotti brittiläisiä propagandaelokuvia, joita hän yritti markkinoida Yhdysvalloissa.[2][3]

Sodan jälkeen Urban päätti jäädä Yhdysvaltoihin, jossa hän pyrki elvyttämään taantunutta liiketoimintaansa kinekrom-värijärjestelmän ja spirograph-kuvalevyn kaltaisten keksintöjen avulla. Kunnianhimoiset suunnitelmat epäonnistuivat ja uusi yhtiö Urban Motion Picture Industries teki vararikon vuonna 1925. Urban palasi Britanniaan, jossa hän vietti viimeiset vuotensa unohdettuna Lontoossa ja Brightonissa.[1][2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Charles Urban Who’s Who of Victorian Cinema. Viitattu 27.4.2019.
  2. a b c Urban, Charles (1867-1942) BFI Screenonline. Viitattu 27.4.2019.
  3. a b Abel, Richard (ed.): Encyclopedia of Early Cinema, s. 940–942. Abingdon: Routledge, 2005. ISBN 0-415-23440-9.

Aiheesta muualla muokkaa