Catharina Charlotta Ross

suomalainen ruonoilija

Catharina Charlotta Ross (k. 1828) oli suomalainen runoilija. Hän oli varhaisimpia omalla nimellään julkaisseita suomalaisia naisrunoilijoita. Rossin julkaistu tuotanto jäi tiettävästi kahteen lehdessä ilmestyneeseen runoon.

Henkilöhistoria muokkaa

Catharina Charlotta Rossin syntymävuotta ei tiedetä, mutta luultavasti hän oli syntynyt 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Hänen isänsä oli Turun akatemian professori Isak Ross. Äiti oli Birgitta Ross (o.s. Mjödh), syntyperältään tullinhoitajan tytär. Perheeseen syntyi Catharina Charlottan lisäksi ainakin viisi lasta: Barbro Margareta (s. 1738), Isak (Isaac) nuorempi (1739–1805), Herman (1740–1830), Brigitta Christina (1745–1828) ja Gustava Friedrica (1748–1771).

Catharina Charlotta Ross lienee saanut kirjallisia vaikutteita akateemisesta kodistaan. Hänen isänsä toimi heprean ja kreikan kielten professorina vuosina 17581771 ja osoitti väitöskirjoissaan kiinnostusta Raamatun kielellisiä kysymyksiä kohtaan. Isak Ross nimitettiin vielä vanhoilla päivillään teologian tohtoriksi, ja hän kuoli 1783. Birgitta Ross eli vielä seitsemän vuotta sen jälkeen, kenties naimattoman tyttärensä Catharina Charlottan kanssa poikiensa luona.

Catharina Charlotta Ross lienee kirjoittanut runoja jo 1700-luvulla, mutta 11. maaliskuuta 1801 hänen runonsa ”Öfver Solen” (’Auringosta’) ilmestyi Åbo Tidning -lehdessä[1] – runoilijan omalla nimellä, mikä oli siihen aikaan Suomessa harvinaista ja naisten kohdalla suorastaan ennenkuulumatonta. Runon yhteydessä ollut toimittajan kommentti oli kiittävä: kirjoittajaan viitattiin peräti kirjailijattarena (”Författarinnan”), jolla on hienot runoilijanlahjat (”fin skaldegåfva”). Runon sanottiin puhuvan parhaiten puolestaan.

Rossin runo on keväänkoiton innoittama tunnelmapalanen, jossa aurinkoa ylistetään hehkuvin sanoin:

Af alt, hvad verldens täckhet prisar,
du högsta värdet föredrar:
alt andas frögd, der du dig visar,
de skönsta färgor prägtigt tar;
af dig den minste stråle lyser
mer än alt guld, som jorden hyser.
Här ögat mätt ej skådär sig
på det sin upkomst har af dig.

Runo lienee saanut hyvän vastaanoton, sillä melkein tarkalleen vuoden kuluttua 5. maaliskuuta 1802 ilmestyi Åbo Tidningissä Rossin toinen runo ”Skaldestycke öfver Vintern” (’Runo talvesta’). Se oli kuusisäkeistöisenä esikoisrunoa pidempi ja kuvasi talven kylmyyttä ja pimeyttä.[2]

Runon yhteydessä ilmoitettiin mahdollisuudesta tilata ennakkoon Skaldeprof i Moralen och strödda ämnen -nimistä runokokoelmaa, josta ”Skaldestycke öfver Vintern” oli näyte. Runovihkosen oli tarkoitus olla neljän arkin mittainen, mutta se ei tiettävästi ilmestynyt, ehkä ennakkotilausten vähyyden vuoksi. Kokoelma olisi luultavasti sisältänyt vain Catharina Charlotta Rossin runoja.

Kahden runonsa jälkeen Catharina Charlotta Ross ei julkaissut tiettävästi mitään ainakaan omalla nimellään. Hänen elämänsä loppuvaiheista ei tiedetä, mutta luultavasti hän naimattomaksi jääneenä eli sukulaistensa luona, kunnes kuolema tavoitti hänet vuonna 1828, samana vuonna kuin hänen naimisissa olleen sisarensa Brigitta Christinankin.

Lähteet muokkaa

  • Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
  • Kotivuori, Yrjö: Herman Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Kotivuori, Yrjö: Isaac Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Kotivuori, Yrjö: Isak Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Mäkelä Anneli & al. 1989: Huoneentaulun nainen. Teoksessa Nevala, Maria-Liisa (toim.): ”Sain roolin johon en mahdu”: suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja s. 55–78. Otava, Helsinki.
  • Pitkäranta, Reijo: Isaac Ross. Kansallisbiografia (Arkistoitu – Internet Archive).

Viitteet muokkaa

  1. Öfver Solen. Åbo Tidning, 11.3.1801, nro 20, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.7.2014.
  2. Skaldestycke öfver Wintern. Åbo Tidning, 5.3.1802, nro 18, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.7.2014.