Avaa päävalikko


Castelnovan kulttuuri oli kivikautinen mesoliittinen kulttuuri Pohjois-Italian ja Etelä-Ranskan alueella.[1] Se kehittyi myöhäisestä Sauvaterren kulttuurista noin 7000–6500 eaa. Kulttuuriin liittyi muun muassa peuran ja villisian metsästystä, kalastusta ja simpukoiden ja osterien keräilyä sekä linnustusta. Castelnovan kulttuuri kukoisti 6250–5500 eaa. Rhonen altaassa ja 6000–5500 eaa. Pojoen altaassa ja se oli varsinkin idässä muuttumaton. Padanin alueella saviastiat tunnettiin melko myöhään eli 5250 eaa. Lännempänä kulttuuri kehittyi vauhdikkaammin, mutta loppui noin 5500 eaa. maataloutta harjoittaneen sydänsimpukkakeramiikka-kulttuurin leviämiseen.

Läntisen Castelnovan kulttuurin alueella levisi 6500 eaa. alkaen uusi "trapetsiteräperinne"[2]. Tämä perinne on voinut levitä alueelle muualta. Siihen liittyi ainakin kaksi alaperinnettä: Rhodano-Provencal ja Padan. Rhodanian Castelnovan kulttuuri vallitsi Rhonen keski- ja alajuoksulla ja Alppien rinteillä. Varhainen Castelnova-kulttuuri vaikutti 6250–5850 eaa. Rhonen alajuoksulla ja 6600–6000 eaa. Rhonen keskijuoksulla. Keski- ja myöhäisvaihe olivat noin 5950–5500 eaa. Näihin aikoihin Liguriaan oli levinnyt varhainen leimakeraaminen Impresso-kulttuuri ja ehkä jo myöhempi sydänsimpukkakeramiikan Cardial-vaihe. Pyreneiden vuorten juurella vallitsi Dourgnen alaperinne noin 5950–5550 eaa. Perinteen edetessä mikroliitit muuttuivat asteittain trapetseista kolmioiksi. Siellä työkaluihin ilmestyi ehkä neoliittisen tapaisia kaksipuolisesti käsiteltyjä työkaluja.

Itäinen Castelnovan ryhmä oli Pojoen altaan Padanin Castelnovan kulttuuri Triesten karstilta Venetian rannikolle, Terentin ja itäisille Alpeille, Lombardian Esi-Alpeille, Toscanaan ja Emilian Apenniineille. Padanin ryhmä pysyi suunnilleen samanlaisena alkaen noin 7000–6500 eaa. ja päättyen 5500 eaa. Leimakeramiikan saavuttua 6000–5500 eaa. Liguriaan ja myöhemmin Rhonen laaksoon tämä kulttuuri vallitsi Trentinossa ja Emiliassa. Padanin ryhmän vallitessa Dalmatian rannikolla ja Adrian luoteisrannikolla oli asutusta. Padanin tradition aikana keramiikka tuli tutuksi sekä nauhakeramiikasta tai myöhäisestä Starcevosta, ja myöhäisestä pohjoisen Adrianmeren leimakeramiikasta.[3] Padanin alue oli viimeinen, jolle neoliittinen kulttuuri saapui tällä alueella, 750 vuotta Ligurian jälkeen.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Róbert Kertész & János Makkay: Some Aspects of the Late Mesolithic and Early Neolithic Periods in Northern Italy Academia.edu. 2001. Viitattu 16.04.2018.
  2. T. Douglas Price: Europe's First Farmers, s. 123.
  3. T. Douglas Price: Europe's First Farmers, s. 128.