Carolina Weltzin

ruotsalainen keittokirjailija ja kääntäjä

Carolin(a) Weltzin (11. syyskuuta 1754 Tukholma, Ruotsi8. heinäkuuta 1812 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä.[1]

Weltzinin vanhemmat olivat kirkkoherra, virsirunoilija Anders Carl Rutström ja Brigitta, o.s. Stiernman. Hänen veljensä oli Carl Birger Rutström, joka oli Turun akatemiassa luonnontieteiden demonstaattori 1794–1796, mutta palasi Turkuun taas 1798 Suomen Talousseuran sihteeriksi, ja myöhemmin hänestä tuli Ruotsin akatemian jäsen.[1]

Carolina Weltzin sai kotoa innostuksen kieliin ja kirjallisuuteen, ja hän oppi saksaa, ranskaa ja englantia niin paljon, että hän teki niistä kielistä käännöksiä. Hän solmi avioliiton asessori Christian Peter Weltzinin kanssa, ja he saivat kolme lasta. Carolina Weltzin oli kulttuuripiireissä arvostettu henkilö, joka piti kotinsa ovet auki muille kirjailijoille ja taiteilijoille vielä senkin jälkeen kun jäi 1787 leskeksi. Hän oli Utile et dulci -seuran seuraajan Nytta och nöjen voimahahmo.[1]

Weltzin ja hänen veljensä olivat hyvin läheisiä, ja heidän kirjallisista henkilöistä koostuvaan ystäväpiiriinsä kuuluvat muun muassa Anna Maria Lenngren, Carl Gustaf af Leopold ja Frans Mikael Franzén, ja Carl Michael Bellman omisti hänelle runonsa ”Afton-qväde. Dediceradt till fru assessorskan Weltzin”[1]

Weltzin laati keittokirjoja ja oli entisaikojen merkittävimpiä keittokirjailijoita Cajsa Wargin, Anna Maria Rückerschöldin ja Margaretha Nylanderin ohella mutta jäänyt heitä tuntemattomammaksi. Toisin kuin muut, hän ei käsitellyt kotitaloudenhoitoa vaan keskittyi pelkästään ruokaan. Suosituin hänen kirjoistaan, Ny kokbok (1804), ilmestyi useana painoksena. Muita hänen kirjojaan ovat Anwisning till tarfwelig matredning (1805) ja yksinomaan perunaruokia sisältävä Anwisning till potäters mångfaldiga begagnande (1802).

Weltzin myös käänsi alan kirjoja, kuten 1805 E. Hughesin Afhandling om sättet att brygga dricka, öl och porter och därefter ja 1808 Christian Gottlob Weinligin Handbok wid bränwinsbränning och destillering. Lainaamastaan ja koostamastaan aineistosta hän julkaisi Daglig hjelpreda i köket, eller Anwisning till en tarflig matredning för hwarje dag i året (1808), jonka hän ilmoittaa alun perin saksalaisen kirjailijan kirjoittamaksi. Hän käänsi myös matkakirjoja, kuten Christian Hwassin Känslofull resa i Sweiz (1802), Garlieb Helwig Merkelin Resehändelser (1803) ja erityisesti kolmiosaisen Samling af korta resebeskrifningar (1803-1806), johon hän kokosi tunnettujen ja tuntemattomien tekijöiden kuvauksia ulkomailta. Myös naisasia tuli esille kahdessa hänen käännöstyössään. Saksalaisen kirjailijan ja naisasianaisen Caroline Auguste Fischer Venturinin Gustafs förvillelser ilmestyi 1802. Venturini kyseenalaisti kirjoituksissaan naisen perinteisen roolin ja kuvasi avioliitolle vaihtoehtoisia polkuja. Toinen oli saksalaisen kirjailijan ja opettajan Caroline Rudolphin Bref om fruntimmers uppfostran (1811).[1]

Weltzin osasi arvioida käännöstöitä valitessaan, millaisella kirjallisuudella oli menestymisen mahdollisuuksia siinä kulttuuriympäristössä, johon hän itsekin kuului.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Ludvig Berggern: Carolina Weltzin, 1754–1812 Svenskt översättarlexikon. Viitattu 3.5.2019. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa