Carlos Castillo Armas

Eversti Carlos Castillo Armas (4. marraskuuta 191426. heinäkuuta 1957) oli Guatemalan johdossa 8. heinäkuuta 1954 lähtien salamurhaansa asti 1957. Hän nousi valtaan pian sen jälkeen, kun Jacobo Arbenz Guzmán oli syösty vallasta[1] CIA:n operaatio PBSUCCESSissa.

Carlos Castillo Armas
Guatemalan presidentti
7. heinäkuuta 1954 – 26. heinäkuuta 1957
Edeltäjä Elfego Hernán Monzón Aguirre (vt.)
Jacobo Árbenz
Seuraaja Luis González López (vt.)
Miguel Ydígoras Fuentes
Henkilötiedot
Syntynyt4. marraskuuta 1914
Kuollut26. heinäkuuta 1957 (ikä 42)
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t) Guatemala
Sotilasarvo Eversti

Castillo Armas syntyi maanomistajasukuun Santa Lucía Cotzumalguapassa Escuintlan departementissa. Isä hylkäsi perheen ja hän jäi äitinsä kasvatettavaksi. Hän valmistui sotilasakatemia Escuela Politécnicasta ja sai myöhemmin koulutusta Kansasissa U.S. Army Command and General Staff Collegessa Fort Leavenworthissa. Hän osallistui vuoden 1944 kaappaukseen, joka syöksi vallasta Jorge Ubicon ja kenraali Juan Federico Ponce Vaidesin 1944. Hänestä tuli sotilasakatemian johtaja. Salamurhatun eversti Jacobo Aranan tukijana hän vastusti maan politiikan ottamaa liberaalia suuntausta presidentti Juan José Arévalon aikana ja yritti syöstä tämän vallasta hänen kautensa loppupuolella. Castillo Armas haavoitti yrityksessä ja pidätettiin, mutta hän pakeni 1951 Hondurasiin, jossa keräsi Arbenz Guzmánin vasemmistolaista politiikkaa vastustavia joukkoja.

Yhdysvallat pelästyi Guzmánin kansallistamispyrkimyksiä ja asetoimituksia Tšekkoslovakiasta. Maansa menettänyt United Fruit Company leimasi Guzmánin kommunistiksi, mikä sai CIA:n värväämään Castillo Armasin (koodinimi Calligeris) ja hänen joukkonsa. Operaatio PBSUCCESSia johdettiin Floridan Opa Lockasta. 1. toukokuuta 1954 alkoi "vapautusarmeijan" propagandaradio La Voz de la Liberacion tai operaatio SHERWOOD Guzmánia vastaan. 18. kesäkuuta Castillo Armas alle 300 miehen joukkoineen ylitti rajan Guatemalaan ja valtasi Esquipulasin ilman vastarintaa tai tappioita. Pommikoneiden saapuminen Guatemalan yläpuolelle pakotti Guzmánin eromaan 27. kesäkuuta Carlos Enrique Díazin hyväksi. Kaksi päivää myöhemmin armeija eversti Elfego Monzónin johdolla syrjäytti Díazin ja perusti sotilasjuntan. 2. heinäkuuta 1954 Castillo Armas kutsuttiin juntan jäseneksi, jolloin hän saapui riemusaatossa pääkaupunkiin ja kuusi päivää myöhemmin hän nousi juntan johtoon Monzónin sijaan. Heinäkuun lopussa maauudistusmääräys n:ro 900 peruttiin ja talonpojat joutuivat jättämään uudet maansa, jotka palautettiin banaaniyhtiölle.

1. syyskuuta muut juntan jäsenet erosivat ja Carlos Castillo Armas julistettiin presidentiksi. Virkaan päästyään hän poisti äänioikeuden yli puolelta kansasta vaatimalla äänioikeuden ehdoksi lukutaitoa. CIA:n pyynnöstä hän perusti Comité Nacional de Defensa contra El Comunismon, joka oli Latinalaisen Amerikan ensimmäinen moderni kuolemanpartio. Hän puhdisti hallituksen ja kielsi puolueet ja talonpoikien järjestöt ja perusti uudelleen Ubicon kauden salaisen poliisin. Vuoden 1954 lopulla Armas sääti ennalta ehkäisevän lain kommunismia vastaan, mikä lisäsi rangaistuksia mm. ammattiyhdistystoiminnasta.

Vuonna 1956 otettiin käyttöön uusi perustuslaki ja Armasista tuli presidentti nelivuotiskaudeksi. Presidentinpalatsin vartija Romeo Vásquez Sánchez ampui kuitenkin hänet 26. heinäkuuta 1957. Epäselväksi jäi kuka palkkasi myöhemmin ammuttuna löydetyn Vásquez Sánchezin surmaamaan Armasin, vai oliko hänellä muita motiiveja. Armasia seurasi Luis Arturo González López.

Lähteet muokkaa

  1. Castillo Armas, Carlos (1914–1957) Encyclopedia of Latin American History and Culture. Viitattu 15.3.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.