Carl Gustaf Ramsay
Carl Gustaf Ramsay (17. tammikuuta 1783 Jakari, Porvoon pitäjä – 14. heinäkuuta 1808 Lapua)[1][2] oli suomalainen luutnantti, joka kaatui Suomen sodassa. Hänen ja hänen veljensä Anders Wilhelm Ramsayn kuolema toimi innoittajana J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runolle ”Matkamiehen näky”. Heidän isänsä oli Kyminkartanon läänin maaherra Otto Wilhelm Ramsay ja äitinsä Sofia Lovisa Ramsay, josta Runebergin runo varsinaisesti kertoo.[3]
_p387_Br%C3%B6derna_A.V._och_K.G._Ramsay.jpg)
Ramsay oli upseeri Uudenmaan rakuunarykmentissä. Kun Suomen sota syttyi vuonna 1808, hän oli toisen prikaatin adjutantti. Hän osallistui muun muassa Siikajoen taisteluun ja haavoittui kuolettavasti Lapuan taistelussa.[1][2] Ramsayn perheen ystävä, runoilija Erik Gustaf Geijer kirjoitti Ramsaysta ja hänen veljestään sonetin ”Bröderna Ramsay”. Veljesten äiti haetutti heidän ruumiinsa Porvooseen sukuhautaan ja lyötti heidän muistokseen mitalin, mikä oli ainutlaatuista silloisessa Suomessa.[4]
Teos muokkaa
- Matkapäiväkirja 1807: matka eteläisessä Suomessa. Suomentanut ja toimittanut Sampo Honkala. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768; 703. ISBN 951-746-038-4.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 213
- ↑ a b Nordisk familjebok, Runeberg.org Viitattu 4.9.2019.
- ↑ Anneli Mäkilä-Alitalo: Ramsay, Sofia Lovisa (1754 - 1816) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004 (päivittety 5.5.2006). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Luettavissa myös: Sofia Lovisa Ramsay Vänrikki Stoolin henkilöhahmojen elämäkerrat Kansallisbiografiassa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Ramsayn veljesten mitali, Kansallismuseo