Calaverasin kallo esiteltiin vuonna 1866 kaivoksesta 40 metrin syvyydestä löytyneeksi muinaiseksi ihmiskalloksi, joka olemassaolollaan olisi osoittanut muun muassa evoluutioteorian vääräksi. Kyseessä on huijaus.

Calaverasin kallo, Holmesin julkaisema kopio Whitneyn litografiasta.

Löydön historia muokkaa

Helmikuun 22. päivänä vuonna 1866 Calaverasissa Kaliforniassa kaivosmiehet väittivät löytäneensä ihmisen kallon 40 metrin syvyydestä laavakerroksen alta. Geologian professori Josiah Whitney piti kalloa aitona ja ajoitti sen plioseenikaudelle. Löydön aitoutta epäiltiin heti tuoreeltaan. Vuonna 1869 San Francisco Bulletin julkaisi uutisen, jonka mukaan kaivosmiehet olisivat avoimesti kertoneet pilailleensa Whitneyn kustannuksella.[1]

Antropologi William Holmes tutki kalloa vuosisadan vaihteessa eli 30 vuotta sen löytämisen jälkeen. Hänen näkemyksensä mukaan kallo vaikutti liian uudelta. Holmes haastatteli paikallisia, jotka kertoivat, että kaivosmiesten alkuperäinen tarkoitus oli huijata paikallista lääkäriä ja luonnonhistoriaharrastajaa, joka kuitenkin olisi havainnut kallossa hämähäkinseittiä.[1] Holmes tutki myös kaivoksesta löydetyiksi väitetyitä esineitä. Hän piti kuitenkin epätodennäköisenä, että laavan alta olisi löytynyt esineitä, jotka sattumalta ovat juuri samanlaisia kuin paikallisten intiaanien käyttämät.[2] Holmes myös huomautti, että alueella on tiedetty olevan isoja intiaanien hautapaikkoja, joissa on röykkiöittäin luita näkyvissä, mistä alue on saanut myös espanjankielisen kalloja merkitsevän nimensä.[2]

Vuonna 1901 pastori Dyer kertoi, että paikallinen kauppias John Scribner olisi tunnustanut hankkineensa kallon hautapaikalta Salt Spring Valleystä.[1]

Antropologi Frederic Putnam selvitti myös kallon alkuperää. Hän sai kuulla samat tarinat, mutta paikallisten mukaan intiaanien hautausmaalta oli löydetty useampia kalloja, eikä kaivoksesta väitetyksi löytynyt ollut sama kuin Whitneylle toimitettu. Putnam piti mahdollisena, että kallo ei ole peräisin väitetyltä löytöpaikalta.[3]

Teosofien mukaan väite siitä, että kallo ei voinut olla aito, koska se ei sovi teoriaan ihmisen kehityksestä, on pätemätön, koska teosofiassa ihminen ei ole osa evoluutiota, vaan nykyihmiset olivat siirtyneet Atlantikselta jo ennen plioseenikautta.[4]

Vuonna 1992 tehdyssä radiohiiliajoituksessa kallon iäksi arvioitiin noin tuhat vuotta.[1]

Eräät kreationistiryhmät pitävät kalloa edelleen vanhana eli ajalta ennen vedenpaisumusta. Väitetään myös, että se on kätketty museon kellariin, koska löytö osoittaisi evoluutioteorian vääräksi.[5][6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Archaeology Magazine – Hoaxes, Fakes, and Strange Sites – The Notorious Calaveras Skull archive.archaeology.org. Archaeological Institute of America. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  2. a b Holmes, William H.: Preliminary Revision of the Evidence Relating to Auriferous Gravel Man in California. American Anthropologist, 1.10.1899, nro 4, s. 614–645. doi:10.1525/aa.1899.1.4.02a00030. ISSN 1548-1433. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. Boese, Alex: Calaveras Skull museumofhoaxes.com. 29.6.2011. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  4. Ryan, C. J.: Evolutionary Man: A Study in recent scientific discoveries and conclusions in the light of theosophy, part 4. The Theosophical Path, vol XVIII, Nr 5. Toukokuu 1920. (englanniksi)
  5. Lain, Edward C. & Gentet, Robert E.: The Case for the Calaveras Skull www.creationhistory.com. Arkistoitu 25.10.2017. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  6. Pälikkö, Kimmo: Jumalasta vai apinasta www.taustaa.fi. Viitattu 2.1.2018.