Caesar (arvonimi)
Caesar (lat. monikko caesares) oli Rooman valtakunnassa keisarin ja myöhemmin myös hänen seuraajansa arvonimi. Se tulee roomalaisen diktaattorin Gaius Julius Caesarin cognomenista. Nimi on myös useiden kielien keisaria tarkoittavan sanan perusta, kuten suomen sanan keisari tai saksan sanan Kaiser.[1]
Arvonimen historia muokkaa
Jollain Julius Caesarin esi-isistä saattoi olla tuuheat hiukset, sillä sana caesar tarkoittaa pitkiä hiuksia.[2] Caesarin kuoltua vuonna 44 eaa. hänen ottopoikansa Gaius Octavius Thurinus vaihtoi nimensä Gaius Julius Caesariksi. Normaalin roomalaisen tavan mukaan uuden nimen perään olisi kuulunut myös lisätä Octavianus-nimi, mutta jostakin syystä hän ei tätä tehnyt. Sekaannusten välttämiseksi Caesarin ottopoikaa kutsutaan kuitenkin nykyaikana yleensä nimellä Octavianus aina vuoteen 27 eaa. saakka.[1] Pelkkä nimenvaihdos aiheutti sen, että kokonaiset legioonat siirtyivät tukemaan Octavianusta.[2]
Myöhemmin Octavianus lisäsi nimensä perään nimet Imperator (suom. ylipäällikkö) ja divi filius (suom. jumalan poika). Hän oli täten Gaius Julius Caesar divi filius Imperator. Vuonna 40 eaa. Octavianus luopui Gaius- ja Julius-nimistä, ja oli täten Imperator Caesar divi filius (suom. Ylipäällikkö Caesar, jumalan poika). Octavianuksen kukistettua vastustajansa Marcus Antoniuksen ja Kleopatran vuonna 31 eaa. hän oli käytännössä koko Rooman hallitsija eli keisari, ja vuonna 27 eaa. Rooman senaatti antoi hänelle arvonimen Augustus (kunnianarvoisa), jonka hän liitti omaan nimeensä. Tästä eteenpäin Octavianusta on kutsuttu yleisesti Augustukseksi ja ensimmäiseksi Rooman keisariksi. Hänen koko nimensä oli Imperator Caesar divi filius Augustus,[3] mutta monet hänen aikalaisensa kutsuivat häntä yhä Caesariksi.[2]
Augustuksella ei ollut poikia, joten hän adoptoi useita miehiä seuraajikseen. Hänen tyttärenpoikansa Gaius ja Lucius sekä näiden kuoleman jälkeen adoptoidut Agrippa Postumus ja Tiberius saivat adoption yhteydessä nimen Caesar. Myös monet muut keisarillisen perheen jäsenet saivat saman nimen: Tiberiuksen poika Drusus, Germanicus ja hänen poikansa mukaan lukien Caligula.[2] Lähes kaikki Augustuksen seuraajat omaksuivat Caesar-nimen ja liittivät sen keisarilliseen nimeensä.[4] Ensimmäisen vuosisadan puoliväliin saakka Caesar ei kuitenkaan ollut arvonimi vaan henkilönimi. Keisari Claudiuksen aikana siitä tuli hallitsijan arvonimi ja Flaviusten dynastian tai Hadrianuksen aikana keisarin seuraajan arvonimi. Diocletianus perusti tetrarkia-järjestelmän, jossa valtakunta jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan, joista kumpaakin hallitsi keisari (augustus) ja joilla puolestaan oli yksi apukeisari (caesar).[5]
Lähteet muokkaa
- Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka: Rooman keisarit. Hämeenlinna: Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3.
- Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.