Cadillac Eldorado

Cadillac Eldorado on yhdysvaltalaisen Cadillacin valmistama luksusauto, jota valmistettiin vuodesta 1953 vuoteen 2002 kahdeksassa sukupolvessa. Eldorado viittaa tarujen Etelä-Amerikan pohjoisosassa sijaitsevaan kultaiseen kaupunkiin.

Cadillac Eldorado
1959 Cadillac Eldorado Biarritz
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Valmistaja	Cadillac
Konserni	General Motors
Valmistusvuodet	1952-2002
Luokka	Full-size
Seuraaja	Cadillac CTS Coupe
Infobox OK

Historia

Cadillac lanseerasi Eldoradon mallistonsa huipulle ja esitteli sen mallivuodelle 1953. Eldoradon tarkoitus oli erottua kaikista muista autoista kaikkinaisella loistokkuudellaan ja suurilla tehoillaan. Eldoradoa oli kuitenkin saatavana ainoastaan 2-ovisena convertiblenä ja lisäksi se hinnoiteltiin lähes puolet kalliimmaksi kuin muut Cadillacit. Eldoradon kysyntä ei vastannut odotuksia ja vuoden 1953 mallia valmistettiin vain 532 kappaletta.

Seuraavana vuonna Cadillac alensi tuntuvasti Eldoradon hintoja (vuosimalli 1953 maksoi 7750 dollaria, 1954 puolestaan 5738 $. Maltillisempi hinnoittelu lisäsi myyntiä ja vuoden 1954 aikana Eldoradosta tuli filmitähtien ja poliitikkojen auto Marilyn Monroesta Dwight Eisenhoweriin. Vuoden myynti oli 2150 kappaletta. Kaksi seuraavaa vuotta kasvattivat Eldoradon menestystä ja sen hinnat lähtivät uuteen nousuun. Mallistoon tuli convertiblen lisäksi hardtop-korimalli, joka sai nimekseen Eldorado Seville. Tätä ei pidä sekoittaa myöhempään, vuosien 1976-2004 Cadillac_Seville-mallistoon.

1959 Eldorado Brougham (Pinin Farina)

Vuosina 1957–1958 Cadillac kokeili ilmajousitusta 4-ovisessa (takaovet kaappariovia), tuolloin monissa Yhdysvaltain osavaltioissa kielletyllä nelivalojärjestelmällä varustetussa, laajalti käsityönä valmistetussa Eldorado Brougham -mallissaan.

Vuosimallia 1957-1958 valmistui yhteensä 704 kappaletta. Brougham sai muotoilujohtaja Harley Earlin valintoina tunnusmerkikseen General Motorsin Motorama-näyttelyjen koeautojen Orleans (1953: panoraamalasit, hardtop-katto ilman keskitolppaa) sekä Park Avenue-koeauton (1954: harjatusta ruostumattomasta teräksestä tehty katto, kookkaat takalokasuojien siivet ja puskurit) piirteitä. Vähäisten koriste- ja tekniikka-erojen ohella 365 kuutiotuuman V8-moottori tuotti vuoden 1957 kahdella nelikurkkuisella kaasuttimella 325 hevosvoiman nimellistehon, ja vuonna 1958 kolmella tuplakaasuttimella (nk. Tri-Power) 335 hevosvoimaa; Eldorado Broughamiin asennettaviksi valittiin tuotannosta vain kokeissa kaikkein hiljaisimmat moottoriyksilöt. Ostajakunta piti enemmän tutuista ja turvallisista ratkaisuista, eikä suostunut maksamaan jo perusvarustuksella suunnatonta 13 074 dollarin hintaa Brougham-mallin teknisistä kokeiluista, sillä Rolls-Royce -mallit maksoivat tuolloin noin 10 000 dollaria, ja pääkilpailijaksi nähdyn Lincoln Continental (2.sukupolvi) hinta 9 517 dollaria . Vuosimallin 1958 Eldorado Brougham-autoyksilön todellinen tuotantokustannus oli 23 000 dollaria.

Vuodelle 1959 neliovisen Eldorado Broughamin käsityövaltainen valmistus ulkoistettiin Pinin Farinalle kustannussyistä, ja koska tarpeelliset lisätyöt olivat häirinneet Fleetwood-divisioonan koritehtaan prosesseja. Häiriö oli havaittu merkittäväksi vuosien 1957-1958 Eldorado Broughameissa, joita valmistui vain yksi kappale per tuotantopäivä. Vuosimallin 1959 valmistusmäärä 100 jäi 99 kappaleeseen, sillä yksi autoista vaurioitui laivauksessa Long_Beachissa. Kolmella sivuikkunalla varustettu limusiinikatto poikkesi Cadillac-vakiomallien kattorakenteesta muun muassa taaksepäin kallistetuilla etutolpilla enteillen vuoden 1961 muutosta, ja se palasi tavanomaisiin edestä saranoituihin oviin. Vuosimallin 1959 vakiosiipien sijaan Brougham oli jo saanut vuosimallin 1960 siivet takalokasuojiinsa. Pininfarina valmisti lisäksi 101 kappaletta vuosimallin 1960 Eldorado Brougham-mallia, mikä edellisvuoden tavoin oli muotoiltu hillitysti, kromikoristeita vähennetty sarjamallin verrattuna, ja korisaumat tinattu näkymättömiin. Molemmat vuosimallit käyttivät Cadillacin 130 tuuman alustaa, ja korin pituus ja leveys oli samat 225 ja 80 tuumaa kuin Cadillac-sarjamalleissa pois lukien pidennetyt limusiiniversiot. Moottori oli 390 kuutiotuuman ja 345 hevosvoiman V8, ja varustettu Hydramatic-automaattivaihteistolla. Hankaluuksia aiheuttanut ilmajousitus oli säilytetty vielä näissä erikoismalleissa, joiden valmistuksen päättyessä se jäi pois. Pienen valmistusmäärän ja alkuperäisen korkean myyntihinnan vuoksi elegantit Pininfarina-Eldoradot ovat eräitä harvinaisimpia ja kalleimpia Cadillac-klassikkomalleja. Ne olivat myös viimeiset käsityönä valmistetut Cadillac-mallit.

Cadillacin vuonna 1970 esittelemä, ja vuoteen 1977 asti ainoa moottorivaihtoehto oli 500 kuutiotuuman l. 8,2 litran V8 moottori. Tuolloin vaihtoehdoksi tuli pienempi 425 kuutiotuuman l. 6,9 litran V8-moottori. Vuoden 1976 Bicentennial Edition -avoauto, 200 kappaleena Cadillac-yhtiön 200-vuotisjuhlan kunniaksi valmistettu erikoismalli on 7. sukupolven Eldoradon halutuin versio: ostamista jonotettiin, ja niistä pyydettiin jopa 20 000 dollaria, joka merkitsi kaksinkertaista listahintaa.. Vuonna 1976 Cadillac poisti viimeisenä amerikkalaisena autonvalmistajana kangaskaton autoistaan.

Sukupolvet

• 
  Ensimmäinen sukupolvi
  (1953)
• 
  Toinen sukupolvi
  (1954–1956)
• 
  Kolmas sukupolvi
  (1957–1960)
• 
  1958 Eldorado Brougham (erikoismalli)
• 
  Neljäs sukupolvi
  (1961–1964)
• 
  Viides sukupolvi
  (1965–1966)
• 
  Kuudes sukupolvi
  (1967–1970)
• 
  Seitsemäs sukupolvi
  (1971–1978)
• 
  Kahdeksas sukupolvi
  (1979–1985)
• 
  Yhdeksäs sukupolvi
  (1986–1991)
• 
  Kymmenes sukupolvi
  (1992–2002)

Lähteet

• Burness, Tad: American Car Spotters Guide 1940 - 1965. Motorbooks Intl; Rev Enl edition, 1978. ISBN 978-0879380571 (englanniksi)
• Gunnell, John: Standard Catalog of American Cars, 1946-1975. Krause Publications, 1982. ISBN 978-0873410274 (englanniksi)
• Kelly, Flory J.: American Cars, 1946-1959: Every Model, year by year. Krause Publications, 2008. ISBN 978-0786432295 (englanniksi)
• Langworth, Richard: Great American Automobiles of the 50's. Beekman House; 1 St UK edition, 1989. ISBN 0-85429-738-3 (englanniksi)
• Langworth, Richard: Car of the 50's. Beekman House, 1981. ISBN 0-517-262789 (englanniksi)
• Sedgwick, Michael: Auto 1950- ja 1960-luvulla. Beekman House, 1981. ISBN 9512038218
• Wilson, Quentin: Suuri autokirja: Legendaariset autot. readme.fi, 2014. ISBN 9789522208651 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cadillac Eldorado Wikimedia Commonsissa

• [1] Even a Classy Glove Box ! 1958 Cadillac Eldorado Brougham & Ride on My Car Story with Lou Costabile. 1958 Eldorado Broughamin laaja esittely ja ajo, 16:29 min (englanniksi)
• [2] American Day - 1959 Cadillac Eldorado Brougham. 1959 Pininfarina Eldorado Broughamin esittely, 7:53 min (englanniksi)
• [3] 1970 Cadillac Eldorado, 500 kuutiotuuman V8 (8,2 litraa), Lou Constable-ohjelman esittely ja ajo, 22:51 min (englanniksi)

{{}}