Byretti on laboratorioväline, jota käytetään esimerkiksi titrauksessa vapauttamaan tarkkoja määriä nestemäistä reagenssia. Se on pitkä, asteikolla varustettu sylinterimäinen putkilo, jonka pohjalla on hana tai helmisuljin nesteen vapauttamista varten. Parhaimmillaan luokan A byretit kykenevät ± 0.05 cm3 tarkkuuteen.

Nykyaikaisen byretin malli.

Ranskalainen kemisti François Antoine Henri Descroizilles kehitti vuonna 1791 ensimmäisen byretin, joka muistutti enemmänkin asteikolla varustettua putkiloa. Joseph Louis Gay-Lussac kehitti tätä edelleen asettamalla nestettä vapauttavan kärjen ylös sivulle, ja vakiinnutti ensimmäisenä termit "pipetti" ja "byretti". Karl Friedrich Mohr loi nykyaikaisen byretin asettamalla sulkimella varustetun kärjen pohjaan.[1]

Gay-Lussacin byretti.
Mohrin byretti.

Lähteet

muokkaa
  1. Louis Rosenfeld. Four Centuries of Clinical Chemistry. CRC Press, 1999, s. 72-75.

Aiheesta muualla

muokkaa