Burkhard Glaetzner
Burkhard Glaetzner (s. 1943 Posen) on saksalainen kapellimestari, oboisti ja pedagogi. Hän opiskeli Itä-Berliinin kaupungin musiikkikoulussa vuosina 1958–62 ja Hans Werner Wätzigin johdolla oboensoittoa Hanns Eisler -musiikkiakatemiassa 1962–5. Glaetzner toimi Leipzigin radion sinfoniaorkesterin ensimmäisenä oboistina vuosina 1966–82 ja työskenteli samanaikaisesti opettajana Leipzigin Felix Mendelssohn-Bartholdy -musiikkiakatemiassa.[1]
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Bundesarchiv_Bild_183-1986-0715-031%2C_Weimar%2C_Teilnehmer_des_27._Internationalen_Musikseminars.jpg/250px-Bundesarchiv_Bild_183-1986-0715-031%2C_Weimar%2C_Teilnehmer_des_27._Internationalen_Musikseminars.jpg)
Vuonna 1968 Glaetzner perusti Aulos-trion sellisti Wolfgang Weberin ja kosketinsoittaja Gerhard Erberin kanssa. Kokoonpano erikoistui barokkiin ja nykymusiikkiin. Lopulta se jaettiin kahdeksi eri kokoonpanoksi, jotka ovat Uuden musiikin Hanns Eisler -ryhmä (perustettu 1970) ja Glaetznerin johtama I Solisti Instrumentali Leipzig (1983). Vuonna 1988 Glaetzner aloitti toiminnan Neues Bachisches Collegium Musicum -kamariorkesterin johdossa. Vuodesta 1992 Glaetzner on ollut Berliinin taideakatemian professori.[1]