Budjettiriihi
Budjettiriihi on kokous, jossa Suomen hallitus viimeistelee valtion seuraavan vuoden talousarvioesityksen valtiovarainministerin esityksen pohjalta.[1] Budjettiriiheen osallistuvat hallituksen kaikki ministerit, oikeuskansleri, valtiovarainministeriön valtiosihteeri ja budjettiosaston johto.[2] Budjettiriihi kestää tavallisesti 2–3 päivää.[3]
Talousarvion valmistelussa budjettiriihi ajoittuu elokuulle.[4] Budjettiriihtä ovat edeltäneet hallinnonalojen talousarvioesitysten käsittely valtiovarainministeriössä kevään ja kesän kuluessa ja valtiovarainministerin päätös valtiovarainministeriön ehdotuksesta valtion talousarvioesitykseksi heinä–elokuussa. Hallitus antaa budjettiriihen jälkeen talousarviota koskevan esityksen eduskunnalle.[3][5]
Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksensä sisällön.[3] Riihessä päätetään hallinnonalojen seuraavan vuoden menokehykset. Siinä linjataan myös pidemmän aikavälin rakennemuutoksia. Ministerit tuovat budjettiriiheen päätettäväksi vain ne asiat ja hallinnonalojen määrärahamuutokset, joista ei ole saavutettu yksimieliyyttä valtiovarainministeriön kanssa talousarvion valmistelun aikaisemmissa vaiheissa.[2] Budjettiriihessä talousarvioesityksen menojen ja tulojen loppusummiin tulee tavallisesti muutoksia.
Hallituksen puoliväliriiheksi eli kehysriiheksi kutsutaan hallituksen maalis–huhtikuussa käymiä neuvotteluja julkisen talouden suunnitelmasta ja valtion talousarvion kehyksistä seuraaviksi neljäksi vuodeksi.[6][7]
Budjettiriihi-sanan historiasta muokkaa
Suomessa hallitus on tehnyt talousarvioesityksensä erillisissä pitkissä neuvotteluissa 1960-luvun lopulta asti. Neuvotteluja alettiin kutsua budjettiriiheksi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Lehdistössä ensimmäinen maininta budjettiiriihestä löytyy elokuulta 1971.[5] Toisen tiedon mukaan nimitys olisi syntynyt Ahti Pekkalan toimiessa valtiovarainministerinä vuosina 1979–1986.[8]
Budjettiriihi-sana sisältää vertauksen riihessä tapahtuvasta puimisesta entisaikojen maataloudessa. Lisäksi budjettiriihi, kuten riihessä puiminen, ajoittuvat elo–syyskuulle.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Budjettisanasto - Haku: Budjettiriihi Valter - Valtioneuvoston termipankki. Kielikone Oy & Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 5.5.2021. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ a b Ministerin käsikirja 2019 - Tietoa valtioneuvoston toiminnasta - Sivut 30-31 Valtioneuvoston julkaisuja 2019:21. Valtioneuvosto. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ a b c Valtion budjetti - Budjetin valmistelu Valtiovarainministeriö. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ Ministerin käsikirja 2019 - Tietoa valtioneuvoston toiminnasta - Sivu 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2019:21. Valtioneuvosto. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ a b c Sami Simola, Pekka Vuoristo: Valtion budjetti viilataan "riihessä" – mikä on nyky-Suomessa vähän outoa Helsingin Sanomat. 10.9.2015. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ Hallituksen puoliväliriihi 2021 ja neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–25 29.4.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ Simo Pinomaa: Mikä on kehysriihi ? 6.4.2016. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ Taponen, Aki: ”Budjetti pakettiin ja sitten oluelle.” Aamulehti 15.9.2019, s. A17. Alma Media.