Brontornis

Brontornis on sukupuuttoon kuollut jättimäisten lentokyvyttömien lintujen suku. Siitä tunnetaan yksi laji, Brontornis burmeisteri, joka eli Argentiinan Patagoniassa varhaisella mioseenilla, noin 19–14 miljoonaa vuotta sitten. Brontornista on perinteisesti pidetty lihaasyövänä hirmulintuna (Phorusrhacidae), mutta se saattoi kuitenkin olla kasvinsyöjä ja läheisempää sukua heimoille Gastornithidae ja Dromornithidae.[1][2]

Brontornis
Taiteilijan näkemys
Taiteilijan näkemys

mioseeni

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Parvoluokka: Galloanseres?
Lahko: Gastornithiformes?
Heimo: Brontornithidae
Moreno & Mercerat, 1891
Suku: Brontornis
Moreno & Mercerat, 1891
Laji: burmeisteri
Kaksiosainen nimi

Brontornis burmeisteri
Moreno & Mercerat, 1891

Synonyymit[1]
  • Rostrornis floweri Moreno & Mercerat, 1891
  • Brontornis platyonyx Ameghino, 1895
  • Liornis floweri Ameghino, 1895
  • Callornis giganteus Ameghino, 1895 (partim)
  • Eucallornis giganteus (Ameghino, 1895) (partim)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Brontornis Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Brontornis Commonsissa

FossiililöydötMuokkaa

Brontorniksen kaikki fossiilit on löydetty Argentiinan Patagoniasta, ja ne on ajoitettu varhaismioseenille. Jäänteet kuuluvat usealle osittaiselle yksilölle, ja ne vastaavat pientä osaa koko luurangosta.[2] Parhaiten tunnetaan takaraajojen luut.[1] Alaleuan jäänteitä tunnetaan monesta yksilöstä, mutta yhdessä ne vastaavat vain osaa leuasta. Yläleukaa ei ole löydetty.[2]

KuvausMuokkaa

 
Kokovertailu Brontorniksen ja ihmisen välillä

Brontornis on suurin tunnettu Etelä-Amerikassa elänyt lintu.[2][3] Se oli arviolta noin 2,8 metriä korkea pään kohdalta ja 1,75 metriä korkea selän kohdalta.[2] Painoa eläimellä oli erään arvion mukaan noin 350–400 kilogrammaa.[1][2]

ElintavatMuokkaa

Brontornis oli luultavasti hidasliikkeinen jättiläislintu, joka ei pystynyt juoksemaan kovaa.[1][2] Koska Brontornis on yleensä laskettu hirmulintuihin, sitä on pidetty usein lihansyöjänä, ja hitautensa vuoksi sen olisi täytynyt olla haaskansyöjä.[2] Brontorniksen alaleuka viittaa kuitenkin kasviravintoon, sillä leukalihasten jälkien perusteella sillä oli kehittyneet lähentäjälihakset, ja alaleuan muoto oli samankaltainen kuin mahdollisilla kasvinsyöjäsukulaisilla heimoissa Gastornithidae ja Dromornithidae.[1][2] Brontorniksen yläleuka on tuntematon, joten ei tiedetä, oliko se petolintumaisen koukkumainen. Brontorniksen elinympäristöä olivat mahdollisesti Patagonian metsäisemmät seudut.[2]

LuokitteluMuokkaa

Brontornis on perinteisesti sijoitettu käärmekurkilintuihin kuuluviin hirmulintuihin tai ainakin lähelle niitä.[1][2][3] Se poikkeaa kuitenkin merkittävästi muista hirmulinnuista takaraajojen ja alaleuan anatomian perusteella, ja se oli lisäksi suurempi kuin muut heimon jäsenet.[1][2] Jotkut tutkijat tukevat edelleen Brontorniksen luokittelua käärmekurkilintuihin, mutta 2000-luvulla on ehdotettu, että Brontornis olisikin läheisempää sukua sorsalinnuille ja kuuluisi sukupuuttoon kuolleeseen Gastornithiformes-lahkoon.[1][2][3] Se muodostaisi lahkossa oman heimonsa Brontornithidae, jonka lähimmät sukulaiset ovat Gastornithidae ja Dromornithidae. Ainoa muu tunnettu Brontornithidae-kehityslinjan edustaja on Boliviasta löydetty nimeämätön laji oligoseenilta, noin 26–25 miljoonan vuoden takaa.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Agnolin, Federico L.: Reappraisal on the Phylogenetic Relationships of the Enigmatic Flightless Bird (Brontornis burmeisteri) Moreno and Mercerat, 1891. Diversity, 20.2.2021, 13. vsk, nro 2. doi:10.3390/d13020090. ISSN 1424-2818. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n Angst, Delphine & Buffetaut, Eric: Paleobiology of Giant Flightless Birds, s. 161–171. London & Oxford: ISTE Press & Elsevier, 2017. ISBN 978-1-78548-136-9. (englanniksi)
  3. a b c Worthy, Trevor H. et al.: The evolution of giant flightless birds and novel phylogenetic relationships for extinct fowl (Aves, Galloanseres). Royal Society Open Science, 11.10.2017, 4. vsk, nro 10, s. 170975. Royal Society. PubMed:29134094. doi:10.1098/rsos.170975. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)