Bouenza on departementti Kongon tasavallan eteläosassa. Sen hallinnollinen keskus on Madingou. Departementin pinta-ala on 12 265,4 neliökilometriä. Asukasmääräksi arvioitiin 434 925 henkeä vuonna 2018.[1]

Bouenza
Banaaneja lastataan Mouyondzissa.
Banaaneja lastataan Mouyondzissa.
Departementin sijainti Kongon tasavallassa.
Departementin sijainti Kongon tasavallassa.
Valtio Kongon tasavalta
Hallinto
 – hallinnon tyyppi departementti
 – hallinnollinen keskus Madingou
Pinta-ala 12 265,4 km²
Väkiluku (2018) 434 925

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Bouenza on pinta-alaltaan Kongon tasavallan pienin departementti. Se rajoittuu lännessä Niarin, pohjoisessa Lékoumoun ja idässä Poolin departementteihin sekä etelässä Kongon demokraattiseen tasavaltaan.[1]

Pinnanmuodostusta hallitsee departementin halki virtaavan Niarijoen laakson tasanko ja sen molemmin puolin kohoavat ylängöt ja kukkulat. Niarin tärkeimmät sivujoet ovat Louvizi, Loutété, Kenké, Loudima ja Bouenza. Bouenzajoella on useita järviä, joista suurin on Sinda.[1]

Ilmasto on trooppinen ja kostea. Sadekaudet kestävät maaliskuusta toukokuuhun ja lokakuusta joulukuuhun. Vuotuinen sademäärä on 1 400–1 800 millimetriä. Lämpötila vaihtelee kesä-heinäkuussa 18 ja 25 sekä sadekaudella 25 ja 30 asteen välillä.[1]

Kasvillisuus on pensas- ja ruohosavannia, sademetsää ja jokivarsien galleriametsiä. Metsissä on paljon arvopuita.[1]

Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa

Departementtiin kuuluu kymmenen piirikuntaa, kaksi kuntaa ja viisi kaupunkiyhdyskuntaa. Piirikunnat ja niiden keskuspaikat ovat Boko-Songho, Kayes, Kingoué, Loudima, Mabombo, Madingou, Mfouati, Mouyondzi, Tsiaki ja Yamba. Täysivaltaisia kuntia ovat Madingou ja kahteen arrondissementtiin jaettu Nkayi. Vuonna 2011 perustetut kaupunkiyhdyskunnat ovat Bouansa, Loudima, Loutété, Mabombo ja Mouyondzi. Tärkein taloudellinen keskus on Nkayi.[1]

Asukkaista 86,5 prosenttia kuuluu vuoden 1974 väestönlaskennan mukaan kongoihin. Heidän alaryhmiään ovat bembet, dondot, kougnit, kambat ja mikenguet. Alkuperäiskansoihin kuuluvia tsiakeja ja loudimia on 0,23 %. Kieliä ovat kongon kielen murteet, lingala, kituba ja ranska.[1]

Historia muokkaa

Nykyisissä rajoissaan vuonna 1967 perustettu departementti kuului ennen siirtomaa-aikaa Kongon kuningaskunnan ydinalueeseeen. Se on saanut nimensä Bouenzajoesta.[1]

Liikenne ja talous muokkaa

Departementin kautta kulkevat valtatie RN1 ja Kongon–Atlantin rautatie. Maantieverkko on melko hyvä. Yoka-Ngassin lentokentällä ei ole enää liikennettä.[1]

Bouenza tunnettiin aiemmin Kongon vilja-aittana, mutta nykyään kaupallinen maanviljely ja karjanhoito ovat taantuneet. Tärkeimmät viljelykasvit ovat maniokki, maissi, maapähkinä ja sokeriruoko. Tuotantoeläimiä ovat naudat, siat, vuohet, lampaat ja siipikarja. Metsätalouden merkitys on naapuridepartementteihin verrattuna vähäinen. Myös suuri osa entisistä teollisuuslaitoksista on suljettu. Departementissa toimivat muun muassa Saris-Congon suuri sokeritehdas, Dangoten ja Sonoccin sementtitehtaat, UBC:n kalkkikivikaivos ja Minocon rehutehdas. Moukoukouloussa Bouenzajoella on vesivoimalaitos ja Nkayissa sokeritehtaan höyryvoimala. Kaupankäynti keskittyy maataloustuotteisiin ja kulutustavaroihin.[1]

Matkailu muokkaa

Matkailu on alueella vähäistä. Hotelli- ja ravintolapalveluja on Nkayissa, Madingoussa, Mouyondzissa, Bouansassa, Loutétéssa ja Loudimassa.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Annuaire Statistique 2018 Bouenza Institut National de la Statistique. Viitattu 7.5.2023.