Billie Jean King

yhdysvaltalainen tennispelaaja

Billie Jean King (o.s. Moffitt, s. 22. marraskuuta 1943 Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat)[2] on yhdysvaltalainen tennispelaaja ja ensimmäisiä naispuolisia tennisammattilaisia. Hän kilpaili vuodet 1959–1983 ja voitti urallaan yhteensä 39 Grand Slam -turnausta: 12 kaksinpelissä, 16 nelinpelissä ja 11 sekanelinpelissä.[3]

Billie Jean King
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Long Beach [1]
Tennispelaaja
Pituus 164 cm
Kätisyys oikeakätisyys, yhden käden rysty
Ammattilaisena
Palkintorahat 1 966 487 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 2 ()
Voitot/tappiot 695–155
Nelinpeli
Paras sijoitus
Voitot/tappiot 87–37
Aiheesta muualla
www.billiejeanking.com
ITF
WTA

1970-luvun alussa King oli kahdeksan muun naispelaajan kanssa panemassa alulle naistenniksen ammattilaiskiertuetta, jonka nykymuoto tunnetaan nimellä Women’s Tennis Association (WTA).

King on tunnettu seksismin vastustaja niin urheilussa kuin yhteiskunnassakin. Sovinistiksi tunnustautunut entinen Wimbledonin mestari Bobby Riggs hävisi itseään parikymmentä vuotta nuoremmalle Kingille kuuluisan ottelun vuonna 1973 rehenneltyään, ettei kukaan nainen voita häntä ikinä tenniksessä. Ottelusta on tehty palkittu televisioelokuva When Billie Beat Bobby 2001, jonka pääosia näyttelevät Holly Hunter ja Ron Silver. Elokuvassa Battle of the Sexes (2017) on ottelusta jaksoja.[4]

Popmuusikko Elton John omisti Kingille kappaleensa ”Philadelphia Freedom”.[5] Nimi tulee Philadelphia Freedoms -tennisjoukkueesta, jota King valmensi. Merkittävää oli, että joukkueessa oli myös miehiä, joten King oli ensimmäinen nainen, joka valmensi miehiä ammattiurheilussa.[6]

King hyväksyttiin International Tennis Hall of Fameen vuonna 1987.[2] Vuonna 1990 aikakauslehti Life nimesi hänet yhdeksi sadasta vaikutusvaltaisimmasta amerikkalaisesta 1900-luvulla.

28. elokuuta 2006 Yhdysvaltojen tennisliitto nimesi Flushing Meadowsin tenniskeskuksen uudelleen USTA Billie Jean King National Tennis Centeriksi.[7] Se on maailman suurin urheiluareena, joka on nimetty naisen mukaan.

Suomalainen Urheilulehti arvioi Kingin 2009 kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi homo- tai biseksuaaliseksi urheilijaksi.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Lance Tingay, 100 years of Wimbledon, Enfield, Guinness Superlatives, , s. 212  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b Billie Jean King Encyclopædia Britannica. 4.9.2013. Viitattu 19.7.2015. (englanniksi)
  3. Greatest female athletes of all time: Billie Jean King CBS News. Viitattu 19.7.2015. (englanniksi)
  4. Richard Williams: Facts mix with fiction yet Battle of the Sexes may still be underplayed, The Guardian
  5. Song Facts
  6. Billie. WTT
  7. US Open
  8. Sateenkaaren sankaritarinat. Urheilulehti, 2009, nro 12, s. 61.

Aiheesta muualla

muokkaa