Bielsan motti (aragoniaksi ja espanjaksi Bolsa de Bielsa) oli Espanjan sisällissodan taisteluista viimeinen Aragoniassa käyty taistelu ja kesti huhtikuusta kesäkuuhun 1938.[1][2]

Bielsan motti
Osa Espanjan sisällissotaa
Päivämäärä:

14. huhtikuuta – 16. kesäkuuta 1938

Paikka:

Pohjois-Aragonia

Lopputulos:

Kansallismielisten voitto

Vaikutukset:

Tasavaltalaiset poistuvat Aragoniasta

Osapuolet

Espanja Tasavaltalaiset

Espanja Kansallismieliset

Espanjan tasavaltalaisarmeijan 43. divisioona jäi Francisco Francon johtamien fasistijoukkojen saartamaksi Pohjois-Aragonian vuoristoseudulla Ranskan vastaisella rajalla sijaitsevaan Bielsan laaksoon ja sen naapurilaaksoihin koko alueen siviiliväestön joutuessa pakenemaan Ranskaan.[3][4] Yhteensä noin 4 000–6 000 siviiliä lähti evakkoon.[5][6][7]

Francon joukot etenivät pikkuhiljaa kiristäen saartorengasta, jonka sisälle Antonio Beltránin (kutsumanimeltään L'Esquinazau) komentaman tasavaltalaisarmeijan divisioonan 4 500–7 000 sotilasta (eri lähteissä eri arvioita lukumääristä) olivat jääneet mottiin.[8][9] Saartajien joukossa puolestaan oli 14 000 sotilasta ja heillä oli 30 tykkiä saarrettujen vain neljää tykkiä vastaan.[7] Lisäksi Francolla oli liittolaisinaan Saksan ja Italian ilmavoimat, jotka pommittivat Bielsaa ja lähiseutua kesäkuussa 1938.[9] Lähes kaikki Bielsan talot tuhoutuivat taistelussa.[4]

Bielsan saarto päättyi 16. kesäkuuta 1938 Francon joukkojen vallattua tasavaltalaisten viimeisenkin tukikohdan ja 4 000–7 000 tasavaltalaisen sotilaan paettua rajan yli Ranskaan tehden seuraa noin 20 000 muulle aragonialaiselle, jotka olivat jo aiemmin maaliskuussa joutuneet lähtemään maanpakoon.[2][6][9] Ranskaan paenneista tasavaltalaisarmeijan sotilaista suurin osa palasi myöhemmin taistelemaan vielä Katalonian rintamalla Francon joukkoja vastaan.[6][9]

Lähteet

muokkaa