Betatroni
Betatroni on hiukkaskiihdytintyyppi. Rakenteeltaan se on eräänlainen muuntaja, jonka toisiokääminä on toruksen muotoinen tyhjiöputki. Ensiökelassa kulkeva vaihtovirta kiihdyttää elektroneja tyhjiöputkessa. Betatroni oli ensimmäinen keskeinen suuri-energisiä elektroneja tuottava laite.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c2/First_betatron_1940.jpg/190px-First_betatron_1940.jpg)
Betatronin idea kehitti Rolf Widerøe, mutta hän ei onnistunut toimivan laitteen valmistuksessa. Ensimmäisen toimivan betatronin kehitti 1935 Max Steenbeck Saksassa. Merkittävää jatkokehitystä teki Yhdysvalloissa Illinois’n yliopistossa professori Donald Kerst 1940-luvulla. Kerst kollegoineen tutki betatronilla röntgensäteilyn tunkeutumista ihmiskudokseen, mikä loi pohjaa säteilylähteiden käytölle syöpähoidoissa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ Donald Kerst ja ”Superröntgenkone” Tiedetuubi. Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 23.1.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Donald Kerst ja ”Superröntgenkone” (Arkistoitu – Internet Archive)