Bertel Roos
Bertel Arthur Roos (9. lokakuuta 1893 Rautalampi – 10. lokakuuta 1954) oli suomalainen Venäjän armeijan luutnantti ja Suomen armeijan luutnantti. Hänen vanhempansa olivat konsulentti Aapeli Roos ja Vilhelmiina Hiltunen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Priska Laineen kanssa.[1][2]
Opinnot muokkaa
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lyseosta vuonna 1912 ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla vuosina 1913–1914.[1][2]
Venäjän armeija muokkaa
Hän ryhtyi sotilaaksi vuoden 1915 alussa ja liittyi vapaaehtoisena Venäjän armeijaan ja suoritti Vladimirin sotakoulun kurssin ja palveli Venäjän armeijaa 50. Siperialaisessa tarkka-ampujarykmentissä, jonka mukana hän otti osaa maailmansotaan ja yleni luutnantiksi.[1][2]
Jääkäriaika muokkaa
Venäjän vallankumouksen aikaan hänelle myönnettiin kotiloma armeijasta. Tällä kotilomalla hänelle kerrottiin mahdollisuudesta saada sotilasoppia Saksassa ja näin hän liittyi vapaaehtoisena jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 3. marraskuuta 1917, josta hänet poistettiin 5. tammikuuta 1918.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika muokkaa
Hän palasi Suomeen syyskuun alussa vuonna 1918 ja astui 24. lokakuuta 1918 luutnanttina Suomen armeijan palvelukseen ja määrättiin komppanianpäälliköksi Terijoen rajavartiopataljoonaan, josta hänet siirrettiin 17. tammikuuta 1920 samanlaiseen toimeen Käkisalmen läänin rykmenttiin. Armeijasta hän erosi 31. maaliskuuta 1920 ja matkusti sen jälkeen Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin, jossa on toiminut postivirkailijana. Hänet on haudattu Brooklyniin New Yorkiin Yhdysvaltoihin.[1][2]
Lähteet muokkaa
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet muokkaa
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|