Avaa päävalikko

Berceuse (Armas Järnefelt)

Armas Järnefeltin sävellys

Berceuse eli Kehtolaulu on kapellimestari-säveltäjä Armas Järnefeltin sävellys vuodelta 1904, alun perin pienelle orkesterille kirjoitettu, mutta Järnefelt teki siitä sovitukset myös pianolle sekä viululle ja pianolle. Paul Salminen on sovittanut sen kanteleelle[1]. Sävellys tunnetaan myös lauluna ainakin kolmena suomenkielisenä sanoituksena, Jooseppi Mustakallion (ensilevytys 1906), Ilta Koskimiehen (1926) ja Aulikki Oksasen (2008).[2][3][4]

Berceuse on Järnefeltin tunnetuin teos, ja kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista taidemusiikin sävellyksistä. Sitä esitetään usein hautajaisissa.[2][5]

Kirjailija Juhani Peltosen koomisen ylivoimainen ja eksentrinen Elmo-urheilijahahmo toivoo voittojaan juhlistettavan Maamme-laulun sijasta Järnefeltin Kehtolaululla.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Koistinen-Armfelt, Ritva: Teosluettelo (Oppimateriaalisivusto.) Moniaistinen liikkeellisyys kanteleen soittotekniikoissa. 2011–2013. Sibelius-Akatemia. Viitattu 11.6.2018.
  2. a b ”Kehtolaulu – Berceuse”, Suuri toivelaulukirja 2, s. 20. Toim. Aapeli Vuoristo, 18. painos. F-kustannus, 2005. ISBN 952-461-082-5.
  3. Sibeliuksen Valse triste ja Järnefeltin Kehtolaulu soivat nyt myös lauluteksteinä Yle Uutiset. 7.10.2008. Viitattu 11.6.2018.
  4. Hakutulos kappaleelle Kehtolaulu Suomen äänitearkisto ry. Viitattu 11.6.2018.
  5. Lindfors, Jukka & Rytsä, Paavo: Armas Järnefelt ja Sibelius Yle Elävä arkisto. 8.9.2006, päivitetty 21.11.2011. Viitattu 11.6.2018.
  6. Oinaala, Sampsa: Antisankari Elmo on klassikko – kuunnelman näyttelijäsuorituksetkin ovat mykistävän hyviä 22.8.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.6.2018.