Bentso(a)pyreeni

kemiallinen yhdiste

Bentso(a)pyreeni eli BaP on orgaaninen yhdiste ja se kuuluu polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin. Yhdiste on palavaa ja huoneenlämmössä (20 °C) se on olomuodoltaan vaaleankeltaista kiteistä ainetta. Sen kemiallinen kaava on C20H12. Bentso(a)pyreenista käytetään myös nimityksiä bents(a)pyreeni, 3,4-bentsopyreeni ja bentso(d,e,f)kryseeni.

Bentso(a)pyreeni
Benzo-a-pyrene.svg
Tunnisteet
CAS-numero 50-32-8
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C20H12
Moolimassa 252,31 g/mol
Ulkomuoto Vaaleankeltaisia kiteitä
Tiheys 1,4 g/cm³
Sulamispiste 178,1 °C (451 K)
Kiehumispiste 496 °C (769 K)
Liukoisuus Ei liukene veteen

GHS-pictogram-silhouette.svg GHS-pictogram-exclam.svg GHS-pictogram-pollu.svg

Bentso(a)pyreenin moolimassa on 252,31 g/mol, sulamispiste 178,1 °C, kiehumispiste 496 °C, suhteellinen tiheys 1,4 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 50-32-8. Yhdiste liukenee huonosti veteen (<0,1g/100 ml). Aine reagoi voimakkaiden hapettimien kanssa. Bentso(a)pyreenia syntyy usein epätäydellisen palamisen tai orgaanisen aineksen pyrolyysin seurauksena.

Ympäristö- ja terveysvaikutuksetMuokkaa

Bentso(a)pyreeni on luokiteltu Suomessa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 3) ja se on erittäin myrkyllistä vesieliöille.

Jotkut sienet, kuten nukkaorvakat (Phanerochaete) ja osterivinokkaat (Pleurotus), pystyvät hajottamaan jopa bentso(a)pyreeniä hiilidioksidiksi erittämiensä solunulkoisten peroksidaasien avulla.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Sari Timonen, Jari Valkonen (toim.): Sienten biologia, toinen uudistettu laitos sivu 382, Gaudeamus, 2018, ISBN 978-952-495-472-3

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.