Ben-Hadad I

Ben-Hadad I eli Bar-Hadad oli Aram-Damaskoksen hallitsija suurin piirtein vuodesta 880 eaa. vuoteen 841 eaa.[1] Ben-Hadad mainitaan esimerkiksi Vanhassa testamentissa.

Ben-Hadad I
Aram-Damaskoksen kuningas
n 880 eaa–841 eaa.
Edeltäjä Tabbrimon
Seuraaja Hasael
Henkilötiedot

HallitsijanaMuokkaa

Vanhan testamentin ensimmäinen kuninkaiden kirja mainitsee Ben-Hadadin olleen Tabbrimonin poika ja Hesjonin pojanpoika.[2] Nimi Bar-Hadad eli Raamatun Ben-Hadad tarkoittaa Hadadin poikaa, ja Hadad oli rautakautisen Syyrian yksi keskeisimmistä jumalista.[3] Isänsä tapaan Ben-Hadad oli alkujaan Israelin ja Juudan kuninkaiden eli tuolloisten Baesan ja Asan liittolainen. Baesan ja Asan alettua sotia keskenään hän asettui Asan puolelle tämän lähetettyä hänelle runsaat lahjat.[2]

Ben-Hadad teki sotaretken Israelin kuningaskuntaa vastaan valloittaen Ijjonin, Danin, Abel-Bet-Maakan, Naftalin ja Kinneretin alueet. Ben-Hadadin seuraaja oli Hasael. Ben-Habadin seuraajan jälkeen Aram-Damaskosta hallitsi kaksi samannimistä hallitsijaa, Ben-Habad II ja Ben-Habad III. Aleppon läheltä löydetyssä piirtokirjoituksessa viitataan mös Ben-Habadiin. Kyse ei välttämättä ole Aram-Damaskoksen kuninkaasta, vaan ehkäpä Arpadin hallitsijasta.[2] Aram-Damaskoksen ei tiedetä ulottaneen valtaansa piirtokirjoituksen löytöpaikalle, mutta periaatteessa on myös mahdollista, että Ben-Hadad on pystyttänyt esimerkiksi sotaretkellä liittolaistensa tukena.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Ross Burns: Damascus : a history, s. 20–24. 2. painos. Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2. (englanniksi)
  2. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 03 Ba-Blo, s. 349–350. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  3. a b Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 150-152. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).