Hakusana ”Belsassarin pidot” ohjaa tänne. Jean Sibeliuksen sävellyksestä kerrotaan artikkelissa Belsazarin pidot.

Belsassar (k. 539 eaa.[1]) oli Babylonian viimeisen kuninkaan Nabunaidin poika ja kanssahallitsija. Hän menetti asemansa, kun Persian suurvallan perustaja Kyyros valloitti Babylonian. Nebukadnessar II esitetään Nabunaidin aikakirjoissa Belsassarin isoisänä, mutta tämä saattaa olla propagandaa Nabunaidin valta-aseman vahvistamiseksi, sillä Nabunaid ei kuulunut Babylonian kuninkaalliseen sukuhaaraan.[2] Danielin kirjassa Belsassar esitetään virheellisesti Babylonian kuninkaana ja Nebukadnessarin poikana, joskin "poika" voidaan ymmärtää kuvaannollisesti miespuoliseksi jälkeläiseksi.[3]

Yliluonnollisen enteen säikäyttämää Belsassaria esittävä Rembrandtin maalaus Belsassarin pidot noin vuodelta 1635.


Belsassar esitetään Danielin kirjassa diktaattorina ja elostelijana, ja sen sijaan, että hän olisi persialaisvaaran uhatessa organisoinut Babylonin puolustuksen, hän vietti aikaansa huvituksissa. Danielin kirjan mukaan Belsassaria varoitettiin hänen tulevasta kohtalostaan yliluonnollisella enteellä: tyhjästä ilmestynyt käsi piirsi palatsin seinään kesken pitojen kryptisen tekstin, jonka juutalainen profeetta Daniel selitti olevan viesti Jumalalta ja tarkoittavan mene, mene tekel ufarsin eli "laskettu, laskettu, punnittu, jaettu". Sanat vihjaisivat siihen, että Belsassarin päivät olivat luetut ja hänen valtakuntansa jaettaisiin pian. Tunnetuksi on muodostunut varsinkin sanan tekel selitys "Sinut on punnittu ja kevyeksi havaittu". Seuraavana yönä viholliset murtautuivat sisään ja surmasivat Belsassarin.[4][5] Danielin kirjan mukaan Belsassarin valta siirtyi seuraavaksi meedialaiselle Dareiokselle, mutta historiallisesti Belsassarin ja Kyyroksen väliin ei ole mahdollista sijoittaa ylimääräistä hallitsijaa.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja (3. painos), osa 1, palsta 1139. Helsinki: Otava, 1962.
  2. Chavalas, Mark W. teoksessa Freedman, D. N. (David Noel), 1922-2008., Myers, Allen C., 1945-: Eerdmans dictionary of the Bible, s. 164. Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2000. 782943561. ISBN 0802824005, 9780802824004, 9053565035, 9789053565032. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Seow, C. L. (Choon Leong): Daniel, s. 77. "[...]in the Semitic languages, ”father” is not limited to that of biological or even adoptive parent. The term may be used simply of an ancestor or a progenitor". Louisville, KY: Westminster John Knox Press, 2003. 49991490. ISBN 0664256759, 9780664256753. Teoksen verkkoversio.
  4. Dan. 5:1–31
  5. Nuolenpäätaulussa, joka on peräisin samalta vuodelta, jolloin Neriglissar seurasi Awil-Mardukia (Evil-Merodakia) Babylonian valtaistuimelle, mainitaan muuan ”Belsassar, kuninkaan ylin virkamies”, erään rahasuorituksen yhteydessä. On mahdollista, joskaan ei todistettua, että tässä tarkoitetaan Raamatun mainitsemaa Belsassaria. Vuonna 1924 julkaistiin tulkinta eräästä muinaisesta runomuotoisesta nuolenpäätekstistä, jossa kerrotaan Nabunaidista. Siitä saatiin arvokasta tietoa, joka vahvisti selvästi Belsassarin kuninkaallisen aseman Babylonissa ja selitti, kuinka hänestä tuli Nabunaidin rinnakkaishallitsija. Eräässä tuon tekstin katkelmassa kerrotaan Nabunaidin valloittaneen Teman kolmantena hallitusvuotenaan ja sanotaan: ”Hän luovutti leirin vanhimmalleen, esikoiselleen [Belsassarille], määräsi kaikki sotajoukot maassa hänen alaisikseen. Hän [Nabunaid] irroitti kätensä kaikesta, jätti kuninkuuden hänelle ja lähti itse pitkälle matkalle. Akkadin sotavoimat menivät hänen mukanaan, hän kääntyi Temāa kohti kaukana lännessä.” (Armas Salonen, Pyhä maa ja Assur, 1964, s. 100.) Näin ollen Belsassar selvästikin käytti kuninkaan valtaa Nabunaidin kolmannesta hallitusvuodesta lähtien, ja tämä tapaus vastaa todennäköisesti Danielin mainitsemaa ”Babylonin kuninkaan Belsassarin ensimmäistä vuotta” (Da 7:1). [http://raamattu.netrainer.org/v1992/Belsassar*

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.