Baudinopeus

Baudi (engl. baud) oli vallitseva tiedonsiirtonopeuden suure, kunnes se korvattiin tarkemmalla termillä, bps (bittiä sekunnissa). Yksi baudi kuvaa elektronisen signaalin muutosnopeutta per sekunti.

Vanhat tietoliikennejärjestelmät toimivat siten, että yhdellä sähköisen signaalin tilan muutoksella voitiin välittää yksi bitti – siis joko 0 tai 1. Tämän vuoksi esimerkiksi lankapuhelinverkossa ei voitu siirtää dataa kovin nopeasti, koska verkko oli tehty enintään 3 400 Hz puhetaajuuksia varten. Lankaverkossa siirrettävän signaalin tila voi siis muuttua enintään 3 400 kertaa sekunnissa. Tiedonsiirtonopeus voisi näin olla enintään 3 400 bittiä sekunnissa.

Vielä 1990-luvun alkuvuosina puhelinverkkoon liitettävät tietokoneiden modeemit toimivat tästä syystä esimerkiksi 1 200 tai 2 400 bit/s nopeuksilla. Tiedonsiirtonopeutta saatiin nostettua kehittämällä uusi modulointitapa, jolla voidaan välittää monta bittiä yhdellä signaalin tilan muutoksella. Esimerkiksi siten että kun signaalin vaihe hypähtää eteenpäin 90 astetta, se tarkoittaa bittiparia 00. 180 asteen vaihesiirto tarkoittaisi bittejä 01 jne.

Tarkemman bps termin käyttöönotto oli sen jälkeen välttämätöntä, kun yhdellä kantoaallon signaalinmuutoksella voitiin kuvata useaa bittiä kerralla. Esimerkiksi modeemin siirtonopeuden ollessa 2 400 bit/s ja tiedonsiirtosignaalin muuttuessa 600 (baud) kertaa sekunnissa kuvaisi yksi baudi neljää bittiä. Yhtä hyvin tiedonsiirtosignaali voisi muuttua 800 kertaa sekunnissa, jolloin yksi baudi kuvaisi kolmea bittiä. Baudia ei voida siis käyttää enää nykyään digitaalisen tiedonsiirtonopeuden mittarina.

Baudi sai nimensä ranskalaisen insinöörin Jean-Maurice-Emile Baudot’n mukaan. Suuretta käytettiin ensin kuvaamaan puhelinlinjojen lähetysnopeutta.