Bastnäsiitti
Bastnäsiitti (tyypillisesti (Ce,La,Y)(CO3)F) on alkalikivissä esiintyvä, harvinaisia maametalleja sisältävä karbonaattimineraali. Se esiintyy pääasiassa kolmena muunnoksena:
- bastnäsiitti-(Ce): (Ce)CO3F
- bastnäsiitti-(La): (La,Ce)CO3F
- bastnäsiitti-(Y): (Y,Ce)CO3F
Bastnäsiitti | |
---|---|
Bastnäsiitti-(Ce)-kide |
|
Luokka | karbonaattimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | Ce,La,Y)(CO3)F |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | punaruskea |
Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
Kovuus Mohsin asteikolla | 4–5 |
Ominaispaino | 4,95–5,04 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | lasikiilto |
Viiru | valkoinen |
Muut ominaisuudet | voimakkaasti pietsosähköinen |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Bastnäsiitin kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kemisti Wilhelm Hisinger vuonna 1838. Mineraali on nimetty Ruotsin Bastnäsin kaivoksen mukaan. Kaivos sijaitsee Riddarhyttanissa, Västmanlandin maakunnassa, Ruotsissa.[2] Bastnäsiittia myös esiintyy hyvin puhtaina kristalleina Zagi-vuorella Pakistanissa. Sitä on löydetty myös Burundista ja Yhdysvalloista.
Bastnäsiitti on eräs yleisimpiä harvinaisten maametallien mineraaleista ja sillä on kaupallista merkitystä niiden sekä ceriumin ja lantaanin tuotannossa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Bastnäsite. Handbook of mineralogy
- ↑ a b Bastnasite-(Ce). Webmineral
- ↑ Bastnasite. Bastnäsiitti Mindat-tietokannassa. Viitattu 16.11.2015.