Bardiani–CSF–Faizanè

(Ohjattu sivulta Bardiani-CSF)

Bardiani–CSF–Faizanè (UCI-tunnus BCF) on maantiepyöräilyn ammattilaistalli, joka kilpailee pääasiassa UCI Continental Circuits -tason kilpailuissa[1], mutta osallistuu villin kortin turvin toisinaan myös UCI World Tour -sarjan kilpailuihin.

Bardiani–CSF–Faizanè
Ceramica Panarian joukkue
Rund um den Henninger Turm -klassikossa 2005
Tiedot
UCI-tunnus BCF
Maa Irlanti Irlanti
Perustettu 1987
Laji(t) maantie
Taso UCI Continental
Avainhenkilöt
Manageri Roberto Reverberi
Edelliset nimet
1987–1989
1990–1992
1993–1995
1996
1997–1998
1999
2000
2001–2003
2004
2005–2007
2008–2009
2010–2011
2012
2013
2014–2020
2021–
Selca
Italbonifica-Navigare
Navigare-Blue Storm
Scrigno-Blue Storm
Scrigno-Gaerne
Navigare-Gaerne
Ceramica Panaria-Gaerne
Ceramiche Panaria-Fiordo
Ceramiche Panaria-Margres
Ceramica Panaria-Navigare
CSF Group Navigare
Colnago-CSF Inox
Colnago-CSF Bardiani
Bardiani Valvole-CSF Inox
Bardiani-CSF
Bardiani–CSF–Faizanè
Joukkueen värit Joukkueen värit Joukkueen värit
Joukkueen värit
 

Talli aloitti toimintansa vuonna 1987 nimellä Selca. Navigare sponsoroi joukkuetta ensimmäisen kerran jo vuonna 1990 ja on sittemmin toiminut tukijana useaan otteeseen, viimeksi pääsponsorina 2008–2009. Vuosina 2000–2007 päätukijana oli Ceramica Panaria ja 2010–2012 Colnago. Bardiani on ollut pääsponsorina vuodesta 2013 lähtien. Talli on rekisteröity Irlantiin.

Joukkue on saavuttanut suurimmat menestyksensä Italian ympäriajossa. Julio Alberto Pérez Cuapio voitti yhden etapin 2001 ja kaksi etappia sekä mäkikilpailun 2002. Emanuele Sella voitti vuoden 2004 kilpailussa sooloajon jälkeen 11. etapin. Vuoden 2005 kilpailussa Brett Lancaster voitti prologin saaden maglia rosa -paidan haltuunsa ja Luca Mazzanti voitti samana vuonna neljännen etapin. Luis Felipe Laverde voitti etapin sekä 2006 että 2007. Lisäksi Maximiliano Richeze nousi vuoden 2007 kilpailun 18. ja 21. etapin voittajaksi, kun Alessandro Petacchin suoritus hylättiin dopingrikkomuksen takia.

Richeze puolestaan jäi itse kiinni dopingin käytöstä juuri ennen vuoden 2008 Italian ympäriajon alkua [2]. Vajaamiehisellä joukkueella kilpailuun lähtenyt CSF Group-Navigare menestyi kuitenkin erinomaisesti. Matteo Priamo voitti kuudennen osuuden ja Emanuele Sella voitti ylivoimaisesti kolme vaativaa vuorietappia. Lisäksi Sella voitti mäkikilpailun, jota johti alusta loppuun, ja CSF Group-Navigare joukkuekilpailun yli 40 minuutin erolla Astana Teamiin.

Manuel Belletti voitti etapin Italian ympäriajossa 2010 ja Domenico Pozzovivo 2012. Stefano Pirazzi voitti Giron mäkikirikilpailun 2013. Enrico Battaglin voitti etapin sekä 2013 että 2014 ja Marco Canola 2014.

Joukkueen kokoonpanoMuokkaa

2021Muokkaa

 Joukkueen kokoonpano
AjajaSyntymäaikaMaaEdellinen joukkue
Enrico Battaglin17. marraskuuta 1989  ItaliaBahrain McLaren (2020)
Jonathan Cañaveral2. marraskuuta 1996  KolumbiaGiotti Victoria (2020)
Giovanni Carboni31. elokuuta 1995  ItaliaColpack (2017)
Luca Covili10. helmikuuta 1997  ItaliaMastromarco Sensi Nibali (2018)
Nicolas Dalla Valle13. syyskuuta 1997  ItaliaTirol-KTM Cycling Team (2019)
Filippo Fiorelli19. marraskuuta 1994  ItaliaGallina Ecotek Lucchini (2016)
Davide Gabburo1. huhtikuuta 1993  ItaliaAndroni Giocattoli-Sidermec (2020)
Andrea Garosio12. kesäkuuta 1993  ItaliaVini Zabù-Brado-KTM (2020)
Giovanni Lonardi9. marraskuuta 1996  ItaliaNippo-Vini Fantini-Faizanè (2019)
Mirco Maestri26. lokakuuta 1991  ItaliaGeneral Store Bottoli Zardini (2015)
Umberto Marengo21. heinäkuuta 1992  ItaliaVini Zabù-Brado-KTM (2020)
Fabio Mazzucco14. huhtikuuta 1999  ItaliaSangemini-Trevigiani-MG.Kvis (2019)
Alessandro Monaco4. helmikuuta 1998  Italia
Kevin Rivera (1. tammikuu–30. kesäkuu)28. kesäkuuta 1998  Costa RicaAndroni Giocattoli-Sidermec (2020)
Daniel Savini26. syyskuuta 1997  ItaliaMaltinti Lampadari-Banca di Cambiano (2017)
Alessandro Tonelli29. toukokuuta 1992  ItaliaZalf Euromobil Désirée Fior (2014)
Tomas Trainini23. syyskuuta 2001  Italia
Giovanni Visconti13. tammikuuta 1983  ItaliaVini Zabù-Brado-KTM (2020)
Filippo Zaccanti (1. tammikuu–30. kesäkuu)12. syyskuuta 1995  ItaliaNippo-Vini Fantini-Faizanè (2019)
Filippo Zana18. maaliskuuta 1999  ItaliaSangemini-Trevigiani-MG.K Vis (2019)
Enrico Zanoncello2. elokuuta 1997  ItaliaZalf Euromobil Désirée Fior (2020)
Samuele Zoccarato9. tammikuuta 1998  ItaliaColpack-Ballan (2020)
Luca Colnaghi (1. elokuu–31. joulukuu, trainee)14. tammikuuta 1999  ItaliaZalf Euromobil Fior (2021)
Filippo Magli (1. elokuu–31. joulukuu, trainee)29. huhtikuuta 1999  Italia
Juri Zanotti (1. elokuu–31. joulukuu, trainee)5. tammikuuta 1999  Italia
Lähde: UCI

LähteetMuokkaa

  1. BARDIANI VALVOLE - CSF INOX (BAR) - ITA uci.ch. Viitattu 25.8.2013. (englanniksi)
  2. Giro d'Italia - Drug scandal forces Richeze out of Giro (Arkistoitu – Internet Archive) Eurosport.yahoo.com 9.5.2008 Viitattu 26.5.2008 (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa