Ballista

historiallinen piiritysase
Tämä artikkeli käsittelee asetta. Ballista oli myös roomalainen pretoriaaniprefekti 200-luvulla.

Ballista on antiikin aikana käytetty suuri varsijousen tapainen ase, jota käytettiin taisteluissa noin vuosina 300 eaa.-6 jaa. Mekaniikaltaan se on kaksivartinen vääntösauvakatapultti, jolla pystyttiin sinkoamaan tylppäkärkisiä nuolia tai kiviä suurella osumatarkuudella. Niitä rakennettiin eri kokoisina ja käytettiin yleensä piiritystilanteissa.[1]

Roomalainen ballista.

Kreikkalainen aika

muokkaa

Ballistojen eli kaksivartisten, köysien vääntövoimalla toimivien heittokoneiden historia alkaa noin vuodesta 400 eaa., jolloin Syrakusan hallitsija Dionysios I:n arvellaan kehittäneen ensimmäiset köysiä voimanlähteenään käyttävät heittokoneet. Tämän teknologian edut olivat varsijousimalliseen kaareen verrattuna ilmeiset: Varsijousen kaari täytyy olla sitä paksumpi, mitä painavamman nuolen sillä halusi heittää. Kuitenkin yhä paksumpien kaarien tekeminen oli vaikeampaa, koska puusta tehdyt massiiviset kaaret olivat hidasheittoisia ja hajosivat helposti. Köysien vääntövoiman hyödyntäminen taas oli läpimurto, koska köysien palautuminen oli äärimmäisen nopeaa ja voimaa voitiin lisätä helposti vääntämällä köysinippujen kiristimiä yhä tiukemmalle, jolloin voimaa tuli lisää. Tämä mahdollisti kevyempien kappaleiden heiton yhä pidemmälle lisäämättä kuitenkaan heittämiseen tarvittavan materiaalin määrää. Aluksi ballistat olivat painavia aseita, joiden siirtelyyn tarvittiin suuria miesmääriä. Myöhemmin noin 350 eaa. kehiteltiin kevyempiä laitteita, joiden siirtelyyn riitti 2-4 miestä. Näitä laitteita kutsuttiin useimmiten skorpioneiksi. Mitä enemmän miehistöä, sen suurempi tulinopeus ja liikkumiskyky. Ballistojen tulinopeus hyvin harjoitetulla miehistöllä saattoi kohota 4-5 laukaukseen minuutissa.

Roomalainen aika

muokkaa

Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisten ballistojen rakennustekniikan ja kehittivät sitä edelleen. He rakensivat yhä pienempiä ja liikuteltavampia malleja, jopa pieniä, kädessäpidettäviä malleja, joita yksi mies saattoi kuljettaa taistelukentällä. Tästä esimerkkinä Xantenista, Saksasta löydetty köysien raami, jonka mitat ovat vain 21x28 cm. Nykyrekonstruktioiden pohjalta voidaan todeta laitteen olleen huomattavasti tehokkaampi kuin sen ajan käsijouset, ja tehokkaan kantomatkan olleen noin 130 m, vaikka tietenkin pidemmällekin voitiin ampua. Seuraava askel kehityksessä olivat metalliraamiset ballistat, joiden köysiraameja on löydetty esimerkiksi Orsovasta, Romaniasta. Raudan käyttö köysinippujen raamissa mahdollisti noin 25 % suuremman voiman varastointikapasiteetin. Metalliraamisten ballistojen käyttöönotto mahdollisti paremmat korjausmahdollisuudet raamin eri osien irrotettavuuden takia, sekä kevyemmän ja avaramman rakenteen, joka mahdollisti taas paremman tähtäyksen ja tarkkuuden. Myöhemmin metalliraamisia ballistoja alettiin liikuteltavuuden lisäämiseksi kuljettaa taistelukentällä muulien vetämillä kärryillä, ja näitä laitteita kutsutaan carroballistoiksi. Myös pieniä metalliraamisia kehiteltiin, yhden miehen liikuteltavia ja tämän kaltaisia laitteita kutsutaan joko latinankielisellä nimityksellä manuballistoiksi tai kreikankielellä cheiroballistraksi. Molemmat nimitykset tarkoittavat "käsiballistaa". Myöhempinä aikoina ballistat tulivat harvinaisemmiksi, koska niiden vaatima tekninen osaaminen oli Rooman valtakunnan tuhon jälkeen kadonnut, ja oli paljon helpompaa rakentaa ja huoltaa yksivartista heittokonetta, onageria, joka syrjäyttikin ballistat.

Rakenne

muokkaa

Ballistan (skorpioni-tyyppisen) rakenne on seuraavanlainen: sen pääosat ovat raami, johon köydet laitetaan, runko, jossa on ammukselle tarkoitettu kisko ja laukaisin sekä jalusta, joka tavallisesti oli kolmi- tai nelijalkainen. Jalustassa oli ammuntakulman korkeussäätö. Raamin rakenne taas koostuu kahdesta paksusta lankusta, joissa on reiät köysille, sekä niiden väliin pystysuoraan sijoitettavista lankuista, jotka pitävät luonnollisesti päällislankut erillään ja mahdollistavat köysien kiristämisen. Ballistan pääosien (raami, runko ja jalusta) tulee olla irrotettavissa toisistaan huolto- ja liikuteltavuustarpeiden takia. Ballista oli jopa jousta tarkempi, sen sijaan tulinopeus oli korkeintaan puolet jousen nopeudesta.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Goldsworthy, Adrian: Rooman puolesta. Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan, s. 470. Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-6951-2

Aiheesta muualla

muokkaa