BP (ajanlasku)

radiohiiliajoituksessa käytettävä ajanlasku
(Ohjattu sivulta BP (geologia))

 

BP-lyhenteen muista merkityksistä on kerrottu täsmennyssivulla.

BP tarkoittaa paleontologiassa ja geologiassa esineen ikää radiohiilivuosina. BP on lyhenne sanoista engl. Before Present, ”ennen nykyhetkeä”. Nykyhetkeksi on valittu vuosi 1950 AD, koska radiohiiliajoitus tuli laajemmin käyttöön 1950-luvulla, ja koska ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden jäänteet häiritsevät maaperän radioisotooppien määrien mittaamista tämän jälkeen. BP-ajoitukset ovat oletuksena kalibroimattomia. BP-merkintää voidaan täydentää maininnalla ovatko luvut kalibroituja (lyhenne engl. cal.) tai kalibroimattomia (lyhenne engl. uncal.). Kalibroitu ikä yrittää olla tarkempi kuin kalibroimaton. BP cal. ovat siis kalibroitua vuotta sitten, BP ja BP uncal. kalibroimatonta vuotta sitten.

Radiohiiliajoitus perustuu kahden hiili-isotoopin keskinäisten suhteiden mittaamiseen, toisen isotoopin ollessa radioaktiivinen isotooppi hiili-14, jonka määrä vähenee ajan myötä sen hajotessa typen isotoopiksi typpi-14. Hiili-14:ää muodostuu ilmakehässä kosmisen säteilyn takia, ja sitä sataa maan pinnalle. Ilmakehässä ei muodostu joka vuosi samaa määrää hiili-14:ää, mikä monimutkaistaa tarkkojen radiohiiliajoitusten tekoa. Nimenomaan vanhojen esineiden todelliset iät ovat eri kuin radiohiili-iät.

Kalibrointi muokkaa

Radiohiiliajoituksista (BP) määritetään ”todellinen ikä” kalenterivuosiksi käyttäen kalibrointikäyriä, jotka on muodostettu vertailuaineiston avulla. Esineiden tarkkoja ikiä on saatu puiden vuosirengassarjojen avulla. Eri kalibrointikaavat tuottavat erilaisia kalibroituja ikiä, joten kalibroimallakaan saatu ikä ei aina ole esineen todellinen ikä.

Esineen radiohiili-ikä poikkeaa varsinkin vanhempien esineiden osalta satoja tai tuhansia vuosia esineen todellisesta iästä, esimerkiksi radiohiili-ikä 9600 BP on kalibroituna 11 000 kalenterivuotta.

Ajoituksia on myös kalibroitu jääkairausnäytteisiin. Jääkausitutkimuksessa ja muinaisten ilmastojen tutkimuksessa käytetään usein Grönlannista porattua GISP2-jääkairausnäytettä ajoitusten pohjana.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa