Bücker Bü 181 Bestmann oli saksalainen, yksimoottorinen ja kaksipaikkainen koululentokone, jota Luftwaffe käytti ensisijaisena koulukoneenaan toisen maailmansodan aikana.

Bü 181-koneen prototyyppi, D-ERBV.

Kehitys muokkaa

Bücker Flugzeugbaussa työskennellyt ruotsalainen insinööri Anders Andersson suunnitteli koneen suunnittelemiensa Bü 180 Student ja Bü 182 Kornett -tyyppien pohjalta. Pääosin puurakenteisen lentokoneen ensilento lennettiin helmikuussa 1939, jolloin ohjaajana toimi Arthur Benitz. Sarjatuotanto käynnistyi Saksan ilmailuministeriön tyyppihyväksynnän jälkeen vuoden 1941 alussa. Konetta valmistettiin pienin muutoksin versioina A, B, C ja D noin 3 500 kappaletta. Valmistajina sodan aikana toimivat Bücker (noin 2 000 kpl), Fokker Hollannissa (710 kpl) ja Hägglund & Söner Ruotsissa (lisenssivalmistus Ruotsin ilmavoimille tyyppimekinällä Sk 25, 120 kpl)[1].

Tekniset tiedot muokkaa

Yleiset ominaisuudet muokkaa

  • Tyyppi: Koulukone
  • Rakenne: Eturunko hitsattua teräsputkea, takarunko, vakauttimet ja siivet puurakenteisia vaneri- ja kangaspäällysteellä
  • Miehistö: 2 – ohjaajaoppilas ja opettaja
  • Kärkiväli: 10,60 m
  • Pituus: 7,85 m
  • Siipipinta-ala: 13,50 m²
  • Tyhjäpaino: 475 kg
  • Lentopaino: 800 kg
  • Moottori: Hirth HM 504 tai 500, teho 105 hv.

Suoritusarvot muokkaa

  • Matkanopeus: 190 km/h
  • Nousuaika 3:een kilometriin: 21,6 min
  • Lentoaika: 4,5 h.

Lähteet muokkaa

  • Raunio, Jukka: Bücker Bü 181 Bestmann. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 2006, nro 2, s. 17–19.

Viitteet muokkaa

  1. SK 25 Bücker Bü 181B-1 Bestmann Flygvapenmuseum.se. Flygvapenmuseum. Arkistoitu 24.7.2021. Viitattu 24.7.2021. (ruotsiksi)
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.