Aula (huone)

rakennuksen eteinen tai suuri huone

Aula tarkoittaa avaraa eteistä, hallia, käytävää tai juhlasalia esimerkiksi koulurakennuksessa.[1] Antiikin kreikkalaisessa asuinrakennuksessa aulalla tarkoitettiin asuinhuoneiden tai näiden edessä olevan pylväikön ympäröimää sisäpihaa. [2] Yksityisasunnoissakin saatetaan olohuonetta nimittää aulaksi (esimerkiksi myynti-ilmoituksissa).

Sisäänkäynti renessanssiaikaisen Malatestianan kirjaston aulaan (Aula del Nuti).
Zagrebin yliopiston kauppatieteiden tiedekunnan aula
Helmstedtin entisen yliopiston auditorion aula
Wrocławin yliopiston Aula Leopoldina

Aula ja halli

muokkaa

Aula ja halli ovat merkitykseltään lähellä toisiaan. Sanakirjan mukaan halli on sivultaan avonainen käytävä, suurelle joukolle tarkoitettu sali tai tilava odotushuone, vestibyyli.[1] Bill Brysonin teoksen Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona suomentajat ovat nimenneet teoksen kolmannen luvun Halliksi. Englantilaisten keskiaikaiset asuinhuoneet olivat hallimaisia: "- - ne olivat isoja ladon kaltaisia tiloja, joiden keskellä oli avonainen tulisija. - - Käytännössä kaikki eläminen, niin valveilla kuin nukkuessa, tapahtui tässä yhdessä isossa, enimmäkseen kalustamattomassa huoneessa, joka oli aina savuinen. - - Jopa komeimmissa kodeissa oli vain kolme tai neljä sisätilaa, itse halli, keittiö ja ehkä yksi tai kaksi sivukamaria - -."[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A-K), s. 136 ja 338, hakusanat Aula, Halli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, WSOY, 1976. ISBN 951-0-02765-0
  2. Leena Valkeapää & Ulla Salmela, Taidehistorian sanasto PDF. Tallennettu 15.10.2013.
  3. Bill Bryson: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 54-77. (Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos At Home: A Short History of Private Life, Transworld Publishers/Doubleday 2010)) WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8